tiistai 6. marraskuuta 2012

Kirjanmerkeistä

En ole mikään himohamstraaja, pystyn heittämään pois paljon turhaa tavaraa enkä juurikaan koe suurta tarvetta shoppailla, mutta kirjanmerkit ovat yksi asia joita ei koskaan voi olla liikaa. Huomaan aivan liian usein ostavani kirjanmerkkejä. Toisaalta, ostan aika harvoin kirjanmerkkejä kotikaupunkinin tutuista kaupoista. Lähes kaikki merkkini on jotenkin hieman erikoisemmin hankittu.


Aloitetaan vaikka näistä "tylsistä". Tykkään näistä, koska ne pitkiä ja niiden taakse voi kirjoittaa, mutta ulkonäöltään ne eivät ole mitään kauhean erikoisia. Sellaisia perusnättejä. Mustan hankin Tiimarista lukion alussa, mikä heti tekee poikkeuksen sääntööni, etten osta kirjanmerkkejä kotikaupungin kaupoista. Keskimmäisen äitini osti minulle kun olin ala-asteella (tai seiskalla) kun olimme mummulassa ja jossain tosi tylsässä tilaisuudessa jonne hän oli minut raahannut. Tämä kirjanmerkki oli jonkinlainen lohdutus. Riikinkukkomerkki tuli minulle postissa, sillä joku CP-vammaisten liitto on saanut minun osoitteeni käsiinsä ja he lähettävät minulle joka syksy paketillisen taidekortteja. Kortin riikinkukko on maalattu joko suulla tai jalalla. Aika taitavaa, eikö vain?


Niiden kirjanmerkkien taakse joissa on tilaa tulee kirjoiteltua niiden kirjojen nimiä joita olen lukenut sen merkin kanssa. Tämä merkki on edellisen kuvan mustan merkin kääntöpuoli. Tällä tavalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa että pidän kirjaa mitä olen lukenut (siihen minulla on oma vihko) mutta minä vain kirjoittelen noita kirjoja ylös. Kun merkin kääntöpuoli on täynnä, jatkan merkin käyttöä aivan normaalisti. Merkin taakse tulevat vain ne kirjat jotka luin sillä merkillä ensiksi.

Tämä unohtui ylimmästä kuvasta. Löysin sen vasta lopuksi yhden kirjan välistä. Merkki on tätini joululahja vuosien takaa. Jos kirja ei sillä hetkellä jaksa kiinnostaa, voinpahan leikkiä kirjanmerkin hologrammilla. 


Kirjanmerkkejä ulkomailta. Vasemmanpuoleinen on puinen ja paksu, joten en käytä sitä kovin usein. Sain sen kaveriltani, joka oli Meksikossa vaihto-oppilaana. Hän osti merkin joltain reissultaan ja lähetti sen minulle kirjeessä. Hän oli pyytänyt myyjää kaivertamaan siihen nimeni. Kaksi seuraavaa ovat nahkaisia. Keskimmäisen ostin Roomasta jonkun syrjäkujan putiikista jossa oli erittäin mukana ja aika gay myyjä. Oikeanpuoleinen on Lontoon Sherlock Holmes museosta. Ulkomailta on aina mukana ostaa kirjanmerkkejä. Olen hankkinut myös Eiffeltorni-merkin Pariisista, mutta se on hukassa. :(


Suloinen lapsi -kirjanmerkki on metallinen ja aika pieni ja se on hankittu tänä kesänä Tukholman Gamla Stanista. Tämä on pikkuhiljaa nousemassa lempikirjanmerkikseni. Route 66:n ostin vuosi sitten samalla kun hankin Annikalle joululahjan. Ostin suomalaisesta kaksi merkkiä (toinen nähtävillä sivupalkissa. What women want in bed?) joista toisen päätin pitää itselläni ja toisen antaa lahjaksi.  Oikeanpuoleinen on kaikista uusin kappaleeni, joka on itseasiassa kaksi viikkoa sitten ostamieni yöhousujen hintalapun mukana tullut ylimääräinen koristelappunen. Totesin vain, että onpas nätti lappu ja säästin sen kirjanmerkkinä.


Kaikki fandom-merkkini! Vasemmanpuoleinen on oikeasti ovikyltti jonka sain kun ostin viidennen Potterin (oi niitä aikoja). Kolme seuraavaa olen tilannut aika vasta netistä suomalaiselta fan art taitelijalta joka myy omia juttujaan. Kannattaa tsekata, siellä on kaikkea kivaa Doctor Who ja Sherlock -krääsää ja joitain muitakin fanijuttuja, kuten hieman Gleetä ja The Big Bang Theorya. LINK

Nälkäpeli-merkin otin mukaan Finnkinolta ja se hieman huvittaa minua koska en ole Nälkäpelin ykkösfani. Olihan se ihan OK ja sarja oli ihan viihdyttävää luettavaa, mutta en fanita sitä Potter- tai Tulen ja jään laulu -tasolla.

Doctor Who -merkin olen askarrellut itse. Näin idean netissä ja menin saman tien tulostamaan oikeaa kuvaa. Alla oleva kuva näyttää, miten kortin on tarkoitus toimia. Valkoinen alue on varattu kirjojen nimiä varten, mutta en ole vielä ehtinyt tätä merkkiä näyttää mihinkään kirjaan.


Valitsen kirjanmerkin sen mukaan miten se sopii kirjan kanssa. Pieneen kirjaan pieni merkki, romanttiseen ruusuinen, moderniin metallinen jne. Aika fiiliksen pohjalta kuitenkin mennään. Kirjanmerkin valinta on yksi osa lukemistani. Niin, mikä kirjaston kuitti? Hyi hyi sellaiset pyhäinhäväistykset. (En kyllä tuomitse sinua jos sinä teet niin. Jokaisella on oma tapansa ja se on varmasti ihan yhtä hyvä.)

Ja minähän oikeasti tarvin kirjanmerkkejä! En jaksa painaa mieleeni millä sivulla olen menossa enkä muista koskaan minkä luvun luin viimeksi. Ilman merkkiä pystyisin vain sanomaan olenko alussa, keskellä vai lopussa.

Kirja käsilaukussa -blogi esitti oman vaihtoehdon: postikortit! Idea kuulostaa kivalta. Minulla tosin menee tällä hetkellä kaikki nätit kortit seinälle.



Samalla kun latasin näitä kuvia bloggeriin, mukaan tuli vahingossa kuva keskeneräisestä maalauksesta jonka aloitin eilen. No, laitetaanpa sekin sitten tänne! :D


Jos olisin Helene Schjerfbeck, tuo voisi melkein mennä jo valmiista maalauksesta. Valitettavasti minulla ei ole sanavaltaa taiteen piireissä, joten minun pitää tyytyä tekemään vähän valmiimman näköisiä maalauksia.

Minulla on tällä hetkellä maalaustarvikekassissani vieraan miehen hiilet. Hän kohteliaasti lainasi niitä minulle, koska olin unohtanut penaalin kotiin, ja koska hän lähti tunnilta etuajassa, hiilet jäivät minun haltuuni.

Tänään on muuten Amerikan presidentinvaalit! Illalla jännätään, ja aamulla Suomen aikaa saadaan tietää miten käy. Obamaahan sitä tässä kannatetaan.

Loppuun vielä pikku päivitys Nanowrimosta:
Hyvin menee! Olen aikataulusta edellä. Laitoin sivupalkkiin hienon kalenterin josta voi seurata, miten minulla menee. Vihreä tarkoittaa hyvää kirjoituspäivää, keltainen ihan kohtuullista ja punainen sitä, etten ole kirjoittanut ollenkaan. Olin viikonloppuna reissussa, joten kirjoitin alkukuusta kamalalla turbovaihteella. Kirjoitin niin kovalla vauhdilla, että olen edelleen edellä aikataulusta. Minua tosin alkaa huolestuttaan se, että olen kirjoittanut melkein 1/5 vaadittavasta sanamäärästä ja vasta nyt tuntuu, että tarina pääsee vauhtiin. Seuraavaksi minun pitäisi kirjoittaa luku, jossa kaksi päähenkilöä kohtaavat ensimmäisen kerran.
Viikonlopun kirjoitustauko teki hyvää, sillä sinä aikana onnistuin suunnittelemaan loppuratkaisua vähän paremmin. Minulla oli jonkinlainen heikko luonnos, mutta nyt sain rakennettua juonenkäänteitä vähän paremmin, ja vähän traagisemmin. Onko kaikilla kirjoittajilla tämä ongelma, että he haluavat kiduttaa hahmojaan? Pahoja asioita tulee tapahtumaan.

6 kommenttia:

  1. Kiva kokoelma! Mullekin on kerääntynyt kirjanmerkkejä isohko kasa ja voin kyllä sanoa niitä keräilevänikin. Onhan niitä hyvä olla! ;)

    VastaaPoista
  2. Oijoi, olin vallan unohtanut tuon Harry Potter ovikyltin! Mihinköhän olen mahtanut sen oikein hukata.

    Blogisi vaikuttaa mukavalta, päädyin tänne vahingossa googlattuani kirjanmerkkejä. Jään lukijaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa vain :D Uudet lukijat ovat aina tervetulleita.

      Poista
  3. Löysin mutkan kautta blogiisi ja törmäsin heti ihanaan kirjanmerkkipostaukseen :) Minäkin tallennan mitä erikoisempia lappuja/kortteja/pahvihahmoja kirjanmerkeiksi, "oikeista" kirjanmerkeistä nyt puhumattakaan :) Yksi mieleenpainuvimmista oli lapsen lelupakkauksen "pahvimaisemasta" leikattu vihreä lehti, joka oli loistava kirjanmerkki. Harmi vain se päätyi jotenkin lasten leikkeihin/käsiin ja se repesi :(

    Jään lukijaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa siistiltä tuo vihreä lehti. Ja tervetuloa joukkoon :D

      Poista
  4. Voi ei, Tennant-kirjanmerkki! Nyt on kyllä ihan pakko ruveta lukijaksi :D (ei pelkästään Tennantin takia, vaan muutenkin blogisi vaikuttaa erittäin kivalta!) Sherlock ja DW kuuluvat minunkin suosikkeihin, kuin myös Hobitti!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...