keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Englanniksi lukeva eliitti

"Ai luetkö sä sitä sarjaa muka suomeksi?"

"Mä yritin lukea sitä kirjaa, mutta suomennos oli aivan kamalan joten piti lopettaa."

"Luen vain englanniksi, koska sillä kielellä kaikki vaan kuulostaa paljon paremmalta."

Kuulostaako tutulta? Minulle ainakin. Olen törmännyt tällaisiin tapauksiin sekä netissä että oikeassa elämässä. Haluan heti sanoa, että jos luet pääsääntöisesti englanniksi, en missään nimessä tuomitse sinua, luenhan itsekin englanninkielisiä kirjoja! Haluan keskittyä enemmänkin ilmiöön, johon minä ainakin olen törmännyt valitettavan useasti: suomeksi lukeminen on jotenkin huonompi vaihtoehto. Jos ilmoitan lukeneeni jonkun kirjan suomennettuna, olen saanut ylleni outoja katseita.

Ymmärrän kyllä sen osoittain, koska alkukieli on aivan eri asia kuin käännös. Mutta ei käännösten lukeminen pitäisi olla paha asia. On typerää olettaa, että kaikki osaisivat täydellisesti englantia, saatika mitään muita kieliä. Englanniksi lukemisessa on kyllä myös etuja: pystyy lukemaan kirjoja, joita ei ole vielä käännetty suomeksi, tai joita ei ikinä tulla kääntämään. Jos on malttamaton, voi hankkia kirjan ennen käännöstä, kuten kävi minulle J.K. Rowlingin The Casual Vacancyn kanssa.

Mutta sitten tullaankin siihen, mikä minua ärsyttää. Asenteeseen, että suomennoksen odottaminen olisi typerää. Että englanniksi lukevat ihmiset ovat jotenkin parempia. Huomasin tämän varsinkin silloin, kun Potterit olivat vielä kesken ja päätin odottaa uusimman kirjan suomennosta sen sijaan että olisin lukenut sen heikoilla 12-vuotiaan englanninkielentaidoillani. Jotkut tuttavani, oletettavasti tahattomasti, saivat minut tuntemaan oloni luuseriksi sillä en halunnut riskeerata lempikirjasarjaani lukemalla sitä kielellä jota en ymmärrä mielestäni tarpeeksi hyvin. Ei kai äidinkielellä lukemisen pitäisi olla nolo asia?

Valmistautuessani pääsykokeisiin olen lukenut Vesa Heikkisen ja Harri Mantilan kirjaa Kielemme kohtalo, jossa käsitellään muun muassa sitä, kuinka englanti ottaa valtaa suomen kielessä. Kyllähän sen huomaa ihan normaalissa puheessa. Sitä mukaan, kun englanninkielentaitoni kehittyy, sen käyttö lisääntyy. Puhun randomista satunnaisen sijasta ja saatan kysyä kaveriltani what's going on sen sijaan että kysyisin miten menee. Katson paljon TV-sarjoja ilman tekstejä. Valitan joskus itsekin kuinka surkeat tekstit joissain on (Les Mis). Luen kirjoja englanniksi koska niitä ei saa suomeksi. Minulle on tullut kriisi siitä, että luen niin vähän suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamia kirjoja. Mutta pyrin kuitenkin olemaan tuomitsematta ihmisiä, jotka ovat päättäneet pysytellä pelkästään suomen kielen parissa. Haluan nostaa sille oikeastaan hattua. Hienoa!

On kyllä totta, että jotkut suomennokset ovat aivan kamalia. Parhaillaan lukemassani kirjassa olen huomannut joitain todella selkeitä anglismeja, jotka olisi pienellä vaivalla voinut kääntää sujuvammaksi suomeksi. Tässä vaiheessa voisin pitää pitkän puheen resursseista ja siitä, kuinka kääntämistä katsotaan turhana työvaiheena joka on vain kustannuslisä, mutta minulla ei ole aiheesta tarpeeksi tietoa että voisin puhua siitä uskottavasti. Sanon kuitenkin sen, että käännöstyö tunnutaan tarjoavan siitä vähiten laskuttavalle ja sen takia jotkut käännökset ovatkin aivan hirvittäviä, jolloin lukija katsoo parhaaksi kääntyä alkukielisen tekstin ääreen. Onneksi on kuitenkin myös hyviä suomennoksia.

Suomeksi lukeminen ei ole noloa. Se on ihanan rentoa, varsinkin sen jälkeen kun on tankannut fantasiakirjaa englanniksi. Mutta niin on myös englanninkin lukeminen rentoa. Englanniksi lukee nopeammin, sanat ovat lyhyempiä ja ne pystyy lukemaan yhdellä vilkaisulla, kun taas suomeksi täytyy lukea sanat tarkemmin niiden pienten johdinten, tunnusten, päätteiden ja liitteiden takia. Yleensä käännyn englanninkieliseen vaihtoehtoon vasta jos suomennosta ei ole saatavissa. Suomeksi lukemisen voi katsoa joskus myös laiskuudeksi. ;)

Joskus mietin, kuinka helppoa olisi, jos olisin äidinkieleltäni englanninkielinen. Mietin sitä, kuinka paljon käytän muistia englanninkielisten sanojen muistamiseen ja mitä kaikkea muuta voisin muistaa jos minun ei tarvitsisi toimia kahdella kielellä. Tietenkin voisin jättää englannin sivuun, mutta yhtä enemmän globaalissa maailmassa se alkaa olla jo lähes mahdotonta. Enkä halua hylätä suomen kieltä. Mitä enemmän opiskelen sitä, sitä enemmän olen alkanut tykätä siitä. Suomessa on hienoja vivahde-eroja, joita on vaikea kääntää vieraalle kielelle. Tietenkin myös englannissa on nyansseja, joita on vaikea saada toimimaan suomeksi. (Tämän vuoksi alkukieli ehkä olisi kaikista ihanteellisin vaihtoehto.) Olen myös huomannut, että pystyn lukemaan ns. huonompia kirjoja paljon helpommin englanniksi. Suomen kielellä täytyy olla tietyllä tavalla paljon hienovaraisempi jotta teksti ei kuulosta liian teennäiseltä, mutta englanniksi olen lukenut siirappisintakin siirappia ilman mitään ongelmia. Vieras kieli toimii seulana jonka läpi hahmotuskykyni hämärtyy.

Mutta ei suomessa ole mitään pahaa. En vaan jaksaisi enää selitellä päätöstäni lukea äidinkielelläni.

12 kommenttia:

  1. Jätän nämä yleensä omaan arvoonsa. Jo urheillessani huomasin, että puheet on puheita, teot puhukoon.

    VastaaPoista
  2. Ihanan pohdiskeleva teksti! Minä en ole toistaiseksi yhtäkään kirjaa englanniksi lukenut, haluaisin kyllä, mutta en koe osaavani englantia tai muutakaan kieltä tarpeeksi hyvin. Minulla on joitain englannin kielisiä kirjoja, joiden kanssa voisin aloitella :)
    On totta, että jotkut tuomitsevat pelkällä suomen kielellä lukemisen, jonka vuoksi olen itsekin joutunut häpeilemään vain suomennettujen kirjojen lukemista. Se on kurjaa, sillä se tuntuu suomen kielen "boikotoimiselta". Itse pidän suomea kauniina kielenä, joten mielestäni on ihanaa lukea kirjoja omalla äidinkielelläni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen aloittamaan jostain aika helposta kirjasta tai jostain minkä on jo lukenut. Minä "opettelin" lukemaan enkunkielisiä kirjoja lukemalla pottereita.

      Poista
  3. Mulle yksi syistä lukea englanniksi on juurikin nuo nyanssit ja sanojen monimerkityksellisyys, joita on todella vaikea kääntää suomeksi. Toiseksi, luen usein sellaista kirjallisuutta/kirjailijoita, jota ei olla käännetty suomeksi, eikä välttämättä edes käännetäkään koskaan ja kolmanneksi: olen vain jo niin tottunut siihen, että se tuntuu enemmän omalta kuin suomenkielinen. Ja erityisesti käännetyssä kirjallisuudessa saattaa tulla näitä fiiliksiä, että suomenkielinen teksti tuntuu kauhean teennäiseltä. Samaa ongelmaa ei ole yhtä herkästi alunperin suomeksi kirjoitetuissa kirjoissa, lähinnä käännetyissä. Mä olen itse valintani tehnyt ja luen mieluummin englanniksi aina kun mahdollista, mutta jos joku suomalainen kirjailija naputtelee kirjan, joka kuulostaa kiinnostavalta, en epäröi tarttua siihen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten sanoinkin, en näe tuossa mitään pahaa, ainoastaan siinä jos aletaan lyttäämään suomeksi lukijoita. Hienoa että yksi kieli ei rajoita sitä mitä voi lukea :)
      Käännetyssä ja suoraan suomeksi kirjoitetussa tekstissä on selkeitä eroja. En ollut varmaan vuoteen lukenut muuta kuin käännöskirjallisuutta ja kun yhtäkkiä aloin lukea suomalaisen kirjailijan kirjaa, minusta tuntui, etten ymmärtänyt sitä. :D

      Poista
  4. Mä olen huomannut aivan saman "ymmärryssuodattimen" syntymisen englanniksi lukiessani. Vaikka koen että ymmärrän kieltä hyvin en kuitenkaan osaa vaatia siltä samaa mitä vaadin suomenkieliseltä tekstiltä. Tai ehkä osaisin, jos näkisin kaikki vivahteet selkeästi ja pystyisin kertomaan milloin sitä kieltä käytetään hyvin ja milloin ei.

    Luen englanniksi yllättävän vähän. Lähinnä kirjoja joita ei ole käännetty ja niitä, joiden käännöksistä olen kuullut ikävää kommenttia. Haluaisin lukea enemmän sillä the alkuperäisellä kielellä, mutta suomenkieliseen teokseen tarttuminen on vain niin paljon helpompaa. En tiedä miksi :D

    VastaaPoista
  5. "Suomen kielellä täytyy olla tietyllä tavalla paljon hienovaraisempi jotta teksti ei kuulosta liian teennäiseltä, mutta englanniksi olen lukenut siirappisintakin siirappia ilman mitään ongelmia. Vieras kieli toimii seulana jonka läpi hahmotuskykyni hämärtyy."

    Taisit juuri kahdella lauseella selittää minulle, miksi 90% musikaalikäännöksistä, hyvistäkin, kuulostaa ainakin vähän hölmöiltä. Hyvin sanottu!

    VastaaPoista
  6. Hyvä teksti! Itse olen törmännyt samaam ilmiöön ja esimerkiksi sisareni lukee lähes kaiken englanniksi, vaikka niistä löytyisi suomennoskin. Se on jotenkin hienompaa. Ja onhan se, siis JOS alkuperäiskieli on tosiaan englanti, jos ei, niin sitten en aina tajua.

    Itse en lue englanniksi. Tai okei, luen tietyn verran, mutta niin vähän, ettei siitä kannata puhua. Ei vain taito riitä ja koska lukeminen on minulle rentoutumistapa, niin en halua takkuilla kielen kanssa. Odottamassa on kyllä parikin kirjaa englanniksi, mutten tiedä koska niihin tulen tarttumaan... se vaatii ihan oman aikansa sitten.

    VastaaPoista
  7. Hyvä kirjoitus, olen itse pohdiskellut ihan samaa. Minusta on ihan käsittämätöntä, että suomennoksia pidetään jotenkin alemman luokan kirjoina. Minä luen aika paljon myös englanniksi, mutta useimmiten siitä syystä, että englanninkieliset kirjat ovat halvempia ja paremmin saatavilla. Joskus myös siksi, että kieli on niin erikoista, että suomennoksesta puuttuu tärkeä osa tunnelmasta.

    Harva kuitenkaan ymmärtää englantia yhtä hyvin kuin äidinkieltään, joten onko se sitten parempi lukea kirja englanniksi ymmärtämättä sen kaikkia vivahteita vai lukea käännöskirja ja ymmärtää siitä suhteessa enemmän. Ihmetystä herättävää. Elitismiä tosiaan.

    Minä nautin keskimäärin enemmän suomeksi käännetyistä kirjoista johtuen siitä, että kaikki opiskelumateriaali on englanniksi ja silloin rentoutuminen on täydellisempää suomenkielisen tekstin parissa. Ja ihan periaatteesta sodin tuulimyllyjä vastaan ja vihaan anglismeja, jonka vuoksi toivoisin, että ihmiset lukisivat paljon myös suomenkielistä kirjallisuutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, anglismit. Varmasti minulla niitä tupsahtelee blogiteksteihin, mutta tämä onkin blogi, harrastus jos en saa palkkaa. Mutta puutun niihin (tai ainakin valitan kavereille) jos niitä bongaan virallisissa yhteyksissä. Mainoksissa on usein pahoja anglismeja.

      Ja totta tuo, että englanninkieliset kirjat ovat halvempia. Suomessa ei ole kunnon paper back -käytäntöä. Aina tuotetaan saman tien kovakantinen painos ja jos kirja menestyy tai siitä tulee elokuvaa, siitä tehdään pokkari jonka tekstiä pitää lukea suurennuslasilla. Englanniksi on monesti olemassa kovakantisen kokoinen pehmeäkantinen versio joka maksaa noin 12€ ja jos sellainen ja suomennettu kovakantinen noin 27€ hintaan ovat vierekkäin, paljon houkuttelevampaa on ostaa se edullisempi versio.

      Poista
  8. Luen varmaan 99% kirjoista englanniksi, vaikka kirjan alkuperäiskieli olisi joku muu tulee yleensä hankittua englannin kielinen käännös suomenkielisen sijaan. aloin lukemaan satunnaisesti englanniksi joskus teininä mutta kun päätin hakea yliopistoon lukemaan englantia aloin lukea enemmän englanniksi ja nykyään en 'osaa' lukea suomeksi. mikä vähän ehkä ahdistaakin, ja koitan taas lukea suomeksikin. etenkin enemmän suomalaisia kirjailijoita, ne kun nyt pitää lukea suomeksi vaikka käännös löytyisikin. monet kaverit jotka osaavat kyllä hyvin englantia on sanoneet että englannin kieli luo ikäänkuin muurin tarinan eteen ja kirjaan ei pääse yhtä vahvasti siälle. mulla on toiste päin. toisaalta olen ollut englanninkielisellä luokalla ja opiskellut kieltä 6 vuotiaasta saakka ja ajattelen ja näen uniakin usein englanniksi, joten on tullut sellanen olo että se on toinen äidinkieli ja maailma tuntuu itelleni jotenkin avautuvan sen kielen kautta paremmin. ehkä siksi sitä haluan opiskellakkin :D mutta rakastan suomenkieltäkin, etenkin kun joku osaa sitä käyttää taitavasti. tuntuu ettei samanlaista kieltä ole olemassakaan, edes viro ei tunnu samalta. suomenkielessä on jotakin kaunista koristelemattomuutta ja karuutta, samaa mitä tässä maassakin. tämä kirjoitus oli ajatuksia herättävä ja herätti suomeksilukemisen himon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomi onkin aika harvinaisuus, sen lähes kaikki sukukielet ovat joko kuolleet tai sukupuuton partaalla.

      Ymmärrän kyllä tuon ettei enää "osaa" lukea suomea. Kerran luin aika monta englanninkielistä kirjaa putkeen, jonka jälkeen loikkasin suoraan suomalaisen kirjailijan kirjoittamaan suomenkieliseen kirjaan. Ero oli huima ja tuntui, etten ymmärrä suomea enää yhtään.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...