torstai 28. maaliskuuta 2013

Jesus Christ Superstar (rockooppera)



Ilmeisesti pääsiäisen kunniaksi täällä esitettiin rockooppera Jesus Christ Superstar, jossa Jeesuksen roolia esittää Rajattomasta tuttu Hannu Lepola, Juudaksen roolissa on Tarttu mikkiin -juontaja Sami Hintsanen ja Maria Magdalenan roolissa Saara Aalto. Lisäksi isoveljeni lauloi kuorossa. :) Kun on kyseessä musikaali, olen heti mukana. Mikään ei ole loistavampaa kuin näyttävät musiikkiesitykset joissa tanssitaan ja lauletaan kovaa ja korkealta. Vielä parempi, jos sen pääsee näkemään lavaesityksenä elokuvaversion sijasta.

Musikaali on aiheensa vuoksi herättänyt paljon keskustelua. Alun perin se nauhoitettiin levylle, sillä uskottiin, ettei siitä tulisi lavamenestystä. Levy kuitenkin menestyi, jolloin se oli pakko päästää lavalle. Musikaalissa yhdistellään erilaisia musikkityylejä gospelista jazziin, rockiin ja välillä lauletaan balladeja. Tunnetuin laulu on ehkä I Don't Know How To Love Him, jonka esittää Maria Madgalena. (Alkuperäinen levyvesio, Gleen versio)

Kokemus sinäänsä oli todella mielenkiintoinen. En ole ennen ollut rockoopperassa. Paikan päällä ei ollut tuoleja, vaan katsojat seisoivat kuin rockkonsertissa konsanaan. Paikalla oli tosin todella paljon keski-ikäisiä, joten meno oli huomattavasti rauhallisempaa. Näin aivan hirveästi tuttuja, kuten ison kasan lukioajan opettajiani. Tuli kunnon kulttuuritapahtuman tunnelma, sillä esityksiä oli vain kaksi, yksi eilen ja toinen tänään.

Musikaali lähti oletuksesta, että kaikki tietävät pääsiäisajan tapahtumat. Se alkaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin ja asiat etenevät niin kuin ne Raamatussa etenevät, pieniä vapauksia ottaen. Olin aluksi innoissaan, kun huomasin ettei kappaleita ole suomennettu, mutta kun alettiin laulaa, olisin kyllä halunnut edes englanninkieliset tekstitykset ruudulle. Olisiko suomennoskaan ollut niin kamala asia? Paikalla oli varmasti ihmisiä, jotka eivät osaa englantia yhtä hyvin kuin, eikä minunkaan taitoni ole lähellekään loistavat. Hintsasen lausuminen oli hieman puuromaista, mutta Saara Aallon englanti oli hyvin selkää. Monet kappaleet olivat myös sen verran nopeita, että live-oloissa niistä oli vaikea saada selvää. Olisi ehkä pitänyt tutustua kappaleisiin enemmän etukäteen. Tai en tiedä. Oli myös todella vaikuttavaa kuulla ne aivan uusina.

Koska musikaali on sävelletty jo 70-luvulla, siihen tuskin voi enää esittää juuri minkäänlaisia parannusehdotuksia. Olisin kuitenkin kaivannut enemmän puhelaulantaa. Sitä taisi olla ainoastaan Pilateksen laulussa (jossa, sivumennen sanoen, 39 ruokaniskua oli toteutettu todella hyvin ja samalla todella karmivasti) Olisin myös halunnut, että Jeesuksen kuolinhetkellä koko näyttömä olisi mennyt hetkeksi täysin pimeäksi, tai edes joku verho/kangas olisi repäisty, sillä niinhän siinä Raamatun mukaan kävi. Lopussa kuitenkin leikittiin hieman valaistuksella, joten olihan se ihan tyydyttävä päätös.

Hämmennystä aiheutti kyllä se, että Juudas tuli itsemurhansa jälkeen vielä esittämään yhden kappaleen. Symbolistisesti punaiseen pukeutuneena, tosin.

Kaiken kaikkiaan pidin musikaalista todella paljon. Kun mukaan heiteään orkesteri, bändi, kuoro, taustalaulajat ja muutama komea hevikiljahdus, minä olen myyty. Plussaa vielä niistä kahdesta miestanssijasta jotka tanssivat niin eloisasti ison tyttöjoukon keskellä täysillä mukana. :)

Löysin Youtubesta kaikki kappaleet yhtenä videona. Lavalla ne tosin kuulostivat paljon mahtipontisemmilta.



Sain myös tietää, että Åbo Svenska Teater suunnittelee samaisen musikaalin esittämistä joskus lähitulevaisuudessa. (Linkki kaverini blogiin jossa keskustellaan vähän aiheesta)

5 kommenttia:

  1. Kiitos tästä tekstistä! Mielenkiintoista kuulla, miten eri tavalla tämä on toteutettu Lahdessa ja Oulussa... Lahden Sibeliustalossa istuttiin siististi numeroiduilla paikoilla ja siemailtiin kaffetta väliajalla, eli aika tavalla rokimmaksi on meno mennyt pohjoista kohti matkatessa... :D

    Suomennos olisi ollut kaameaa kuultavaa. Outoa, tosin, ettei sitä käytetty tekstityksenä tässä konsertissa. Lahdessa käytettiin - ihan hyvä se oli olemassa, vaikkei sitä paljon tehnytkään mieli lukea. Les Mis kolmanteen potenssiin, hirvittävän sekavaa settiä.

    Kiitoksia linkityksestä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti musikaalit hyvin tunteville suomennos voisi olla aivan kaameaa kuultavaa, mutta ensikuulijan näkökulmasta juonessa olisi pysynyt paremmin mukana suomennetuilla sanoilla. No, piti vain kuunnella korvat höröllä.

      Tuolla sai väliajalla olutta xD

      Poista
  2. JCS on ehdottomasti yksiä lempimusikaalejani! kävin katsomassa sen Malmössä muutama vuosi sitten ihan vain siksi että The Arkin ihana Ola Salo oli Jeesuksena. ja vaikka en ruotsia kauheasti ymmärräkkään, oli se silti todella hieno.

    VastaaPoista
  3. Munkin lempparimusikaaleja, ihan mielettömän hyvä. Kävin 2009 tai 2010 katsomassa Dublinissa konserttiversion, koska Steve Balsamo (jota monet pitävät parhaana Jeesuksena) oli mukana. Hämmästyttävää, miten Balsamo onnistuu jokaisessa esityksessä pusertamaan kyyneleitä. Leffasta en pidä hirveästi, mutta kyllä sekin paremman puutteessa menee. Turun versiota odotan innolla, vaikka vuoden sisällä taitaakin mennä ihan liikaa rahaa teatterilippuihin ;)

    VastaaPoista
  4. Teini-ikäisenä jouduin ihan Jesus Christ Superstar -hurmioon, kun musikaalirakastajana ostin kirpparilta kyseisen musikaalin LP-levyn. En tiennyt tuota ennen siitä mitään ja rakastuin kappaleisiin aivan päättömästi. Vingutin vinyyliä lähes puhkeamiseen asti ja ajoin vanhemmat varmaan sekopäiseksi :).

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...