lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kolmenkymmenen päivän kirjahaaste - Päivä 1

Päätin aloittaa kolmenkymmenen päivän kirjahaasteen ja koska olen niin suuri suomen kielen rakastaja, päätin kääntää englanniksi löydetyn haasteen suomeksi blogiini. Ei kannata heti säikähtää, sillä en aio vetää seuraavat kolmekymmentä päivää putkeen tätä haastetta, vaan aion jakaa haasteen kolmeenkymmeneen viikkoon. Pyrin kirjoittamaan joka lauantai kunnes haaste on kokonaan käyty läpi. Silloinhan on jo aika loppuvuosi.

Halusin aloittaa tämän haasteen, koska haluan puhua kirjoista, joita olen lukenut, mutta joita en ole esitellyt tässä blogissa. Vaikka tämän blogi on ollut jo yli vuoden toiminnassa, vasta syksyllä aloin aktiivisemmin kirjaamaan ylös ajatuksia lukemistani kirjoista. Bloggaaminen on tehnyt lukemisesta paljon hauskempaa, mutta minua on harmittanut, etten voi nostaa lempikirjojani mitenkään erityisesti esille. Tällä haasteella saan hyvän tekosyyn siihen. Haasteen kohdat voi katsoa sivusta Lukuhaasteet 2013, joka löytyy yläpalkista.

Haaste alkaa sopivasti parhaalla kirjalla jonka luin viime vuonna. Onneksi on vielä kohtalaisen alkuvuosi, joten muistiani ei ole sekoittamassa kovin moni tämän vuoden puolella luettu kirja.


Päätin valita George R. R. Martinin Valtaistuinpelin. Jos oikein tarkkoja ollaan, luin tämän ensimmäisen kerran talvella 2009, jolloin muistaakseni kaverini poikakaveri oli tykästynyt sarjaan, laittanut kaverini lukemaan sen ja sitä kautta kaverini tuputti kirjan minulle lainaan. Luin sen ja pidin siitä - mutta en koskaan jatkanut jatko-osaan. En enää muista, miksi en jatkanut sarjan lukemista. Noin vuosi sitten aloin kuitenkin kuulla paljon juttua TV-sarjasta nimeltään Game of Thrones. Sen juoni kuulosti yllättävän tutulta ja yhtäkkiä tajusin että valtaistuinpelihän on englanniksi... game of thrones! Hoksasin, että olen lukenut joskus aikoinaan sarjan ensimmäisen osan ja päätin tutustua siihen uudestaan. Minulla oli lahjakortti Suomalaiseen kirjakauppaan, joten ostin ensimmäisen osan, koska muistini mukaan se oli niin hyvä, että se kannattaa omistaa. 

Vaikka luin vuonna 2012 paljon hyviä kirjoja, tämä nousi ykköseksi johtuen siitä, mitä tämän kirjan lukemisen jälkeen on seurannut. Jos kirjasarja on todella hyvä, sitä on ilo fanittaa. Olen katsonut TV-sarjaa, lukenut jatko-osat ja selannut monia fanisivustoja ja keskustellut kirjoista kavereiden kanssa. Joskus käy niin hyvä tuuri, että juttu josta itse tykkää on niin suosittu, että lähes kaikki tietävät mistä puhutaan. Suurin osa on viime aikoina tutustunut sarjaan TV-sarjan kautta, mikä ei minua haittaa ollenkaan. Olen tosi tyytyväinen TV-sarjan versioon.

Kun luin Valtaistuinpeliä, eniten minuun kiinnitti huomiota sarjan lapsihahmot ja se, kuinka sarjassa vältellään kliseitä eikä mennä sieltä mistä rima on matalin. Joskus GRRM:n ratkaisut turhauttavat, mutta toisaalta, on hienoa että kirja haastaa lukijan hyväksymään ratkaisuja joita ei ole ehkä helppoa hyväksyä. Varmasti monen lukijan (tai katsojan) lempihahmo on heittänyt henkensä tai hänen tarinansa ei ole muuten mennyt toivottuun suuntaan. Jo Valtaistuinpelin lopussa tulee ratkaisuja, joita ei olisi uskonut tapahtuvan. Kun sain Valtaistuinpelin luettua, minua kiinnosti suuresti se, mihin lapsihahmot lähtevät kehittymään

Kolmas asia mikä tässä sarjassa on kiinnittänyt huomioni, on loistavat naishahmot. Valitettavan usein kirjallisuudessa naishahmot ovat varsin litteitä ja tylsiä hahmoja, mutta GRRM on melkein tehnyt päinvastoin. Tykkään kaikista naishahmoista (paitsi Lysasta) mutta suurin osa mieshahmoista ovat epämiellyttäviä persoonia joista en haluaisi lukea sanaakaan. Onneksi sarja on täynnä naishahmoja joiden takia jatkaa lukemista. Jo ensimmäisessä kirjassa tykästyin Aryaan ja Daenerykseen ja pidemmälle lukiessa myös kaikista vaikeimmalta tuntunut Sansa onnistui voittamaan sydämeni.

Valtaistuinpelin lukemiseen liittyy myös hyviä kesämuistoja, sillä luin kirjaa kesätöiden lomassa. Muistan lukeneeni viimeiset 150 sivua suurien tunteiden vallassa kello kolmelta yöllä, malttamattomana mennä nukkumaan. Kirjan on pakko olla hyvä, jos se saa minussa aikaan tuon reaktion. Muistan ihailleeni kirjan pieniä vivahteita ja yksityiskohtia sekä sitä kuinka pienistä jutuista voi syntyä suuria asioita. Koko Westerosin paha tilanne saa alkunsa aivan pienistä teoista jotka paisuvat kirjan myötä sitä mukaan kun hahmot kokevat kunniansa loukatuksi.

Ne jotka eivät tähän sarjaan ole vielä tutustuneet, suosittelen ehdottomasti! Kirjat eivät ole helpoimmasta päästä, mutta ainakin minusta on mukavaa lukea välillä jotain joka kunnolla haastaa lukijaa. Sarjassa on vaikka kuinka paljon hahmoja, mutta onneksi lopussa on hyvä liite hahmoista. 

6 kommenttia:

  1. Minulla on itse asiassa tämä juuri kesken! Toisin kuin yleensä, olen tutustunut tv-versioon ennen kirjaa. En aluksi ollut niin kiinnostunut tästä sarjasta, mutta filmatisoitu versio olikin todella koukuttava ja päätin, että kirjoihinkin pitää tutustua.

    Tavallaan tietysti harmi, että nyt kirja ei pääse vaikuttamaan ihan samalla tavalla kuin ensimmäisellä lukukerralla muuten voisi, mutta toisaalta sarjan katsomisesta on apuakin - muistan esimerkiksi henkilöt huomattavasti paremmin, kun on jo valmiiksi mielessä että kuka kukin on. :) Etenen kyllä tuskastuttavan hitaasti, mutta onneksi kyseessä on sen verran hyvä kirja, että halu lukea loppuun asti ei katoa mateluvauhdinkaan vuoksi.

    VastaaPoista
  2. Minulla on jäänyt tämä kirjahaaste vähän vaiheeseen.. Taidankin taas alkaa viedä sitä eteenpäin. :)

    VastaaPoista
  3. Nanowrimosta! Itsehän olen koko hommasta pihalla kuin lumiukko eikä mulla näin ollen ole hajuakaan koko mökki-jutusta (saa informoida), mutta jos se sun mieltäsi lämmittää niin mun puolesta voidaan yrittää :D Nimimerkki on kionor.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaa cool! Olin ihan sormi suussa kun sivusto tökkäsi minut ekaa kertaa tuohon cabin-kohtaan, mutta ehdotin sua nyt samaan mökkiin :)

      Genressä olen vielä kahden vaiheilla. Mulla on pidemmän aikaa ollut kaksi aihetta mielessä, toinen scifiä ja toinen realistista fiktiota, mutten osaa päättää kumpaa haluan lähteä kirjoittamaan. Voisi tässä pikkuhiljaa alkaa tehdä valintaa :D

      Poista
    2. Kuukausi aikaa suunnitella :)

      Ainoa vinkki jonka voin antaa: Kirjoita siitä josta keksit enemmän kirjoitettavaa ja joka sillä hetkellä innostaa enemmän. Realistinen fiktio voi olla paljon helpompaa lyhyen ajan takia, sillä silloin ei tarvitse alkaa miettiä hirveästi kaikkea kummaa, mutta toisaalta, scifi saattaa pitää kirjoittamisen mielenkiintoisena. Marraskuun nanon aikana kirosin tuhat kertaa valintani sijoittaa tarinan rinnakkaistodellisuuteen jossa piti miettiä vähän väliä vaikka mitä, mutta jos olisin kirjoittanut realistista nykypäivään sijoittuvaa tarinaa, olisin ehkä kyllästynyt.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...