lauantai 13. huhtikuuta 2013

Päivä 06 – Kirja joka saa sinut surulliseksi

Tämä on osoittautunut tähänastisista kohdista vaikeimmaksi. Minun on kauhean vaikea päättää, mikä kirja oikeasti saa minut surulliseksi, sillä useinmiten surullinen kirja ei oikeastaan tee minua surulliseksi. Kun luen jotain surullista, usein minulle tulee sen jälkeen tietyllä tavalla hyvä olo ja joskus tämä kääntyy niin päin, että liian iloinen kirja ei tunnu minusta aidolta.

Kirja, joka saa surulliseksi, voi myös tarkoittaa todella huonoa kirjaa, tai kirjaa jolla olisi potentiaalia jos muutamaa kohtaa olisi muokattu. Surulliseksi minut voi tehdä myös hyvä kirja, joka ei ole mielestäni saanut tarpeeksi ansaitsemaani huomiota, tai kirjasarja jonka suomentaminen on jätetty kesken.

Minkälainen kirja siis on surullinen?

Yksi kirja kuitenkin nousee mieleen ylitse muiden.

Kyseessä on lastenkirja Ritari Benjamin Kyyhkynen, jonka on kirjoittanut Fridrik Erligsson. (kansikuva) Ehkä valitsin tämän kirja siksi, koska tämä oli ensimmäinen kirja, jota lukiessa huomasin että kirjat todella voivat olla surullisia. Aloin lukea kirjaa ilman että tiesin juonesta mitään, joten loppuratkaisu tuli aivan puun takaa. Tämä on ensimmäinen kirja, jota lukiessa itkin. Olin silloin ala-asteella.

Kirjan päähenkilönä toimii islantilainen poika, joka tavalliseen tapaan viettää aikaansa leikkien kavereiden kanssa. Naapurustoon muuttaa uusi poika ja yhdessä he kaveriporukan kanssa perustavat ritarijärjestön ja hankkivan lähinaapuriston lapsista "vihollisia" leikkiinsä mukaan. Aluksi lapsen leikkinä alkanut peli muuttuu vaaralliseksi, kun lähistön kaatopaikka asetetaan leikin tantereeksi ja vihollisritarit päättävät kidnapa yhden vastapuolen jäsenistä.

Löysin netistä lukunäytteen kirjasta. Sen perusteella en ehkä enää tykkäisi kirjasta läheskään yhtä paljon. Todennäköisesti pitäisin sitä lapsellisena. Muistikuvieni mukaan kuitenkin pidin tarinasta, jossa kerrottiin tarkkaan miten ritarileikit muodostuivat, mutta kuinka homma lopulta menee vakavaksi.

Yleensä surullinen tapahtuma kirjassa saa minussa aikaan vain kieltävän reaktion: "Ei! Miksi?" ja tekisi mieli heittää kirja seinään, mutta sitä en tee koska tapetti voisi kärsiä ja samoin kirja. Surullinen juonenkäänne siis pikemminkin turhauttaa kuin itkettää. Ja lempihahmoni tuppaavat aina kuolemaan.

1 kommentti:

  1. Surullinen voi tosiaan tarkoittaa näitä kaikkia! Yritin keksiä jonkin kirjan, joka on surettanut, mutta vaikeaa oli.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...