lauantai 18. toukokuuta 2013

I Don't Know How To Draw Him

Siitä tietää, että olisi pääsykokeita lähitulevaisuudessa, kun koko ajan tekee mieli vain piirtää (tai siivota vaatekaappi, tai järjestellä kirjahylly, tai siistiä tietokoneen kansiot, tai organisoida puuvärit) Kirjoja olen lukenut niukasti, mikä näkyy bloggaustahdista. Piirustusintoni on kauan ollut hyvin matalalla, mikä on ollut turhauttavaa. Lähinnä olen piirrellyt luentotaidetta kurssivihkoihin tai tehnyt "pakollista piirtämistä" maalaustuntien yhteydessä.

Nyt kuitenkin aivoni ovat alkaneet välttellä opiskelua keksimällä, että hei! Supernaturalin Castielia olisi oikein hauska piirtää!

Totuus ei kuitenkaan ole yhtä hauskaa. Hahmon näyttelijällä sattuu olemaan sellaiset piirteet, jotka on minun mielestäni todella vaikea toistaa paperille. Jokainen yritys tuntuu epäonnistuvan edes jollain tasolla.

Siksi olenkin alkanut uudelleensanoittaa Jesus Christ Superstarin I Don't Know How To Love Him -kappaletta uusiksi. He's a man. He's just a man. And I've drawn so many men before! So why can't I get his features right?

Kuvat ovat aikajärjestyksessä niin, että uusin yritys on ensimmäisenä.


Kaikista tuorein yritykseni, jonka piirsin eilen samalla kun katsoin Euroviisujen semifinaalia. Onnea Suomelle finaalipaikasta!


Tämä on muistaaksein tiistain tai keskiviikon yritelmä. Kun organisoin puuvärini (kyllä, tein sen) löysin joitain kivoja sävyjä, joita en käytä tarpeeksi usein, joten halusin leikkiä niillä. Koska olen todennut näyttelijän kasvot vaikeiksi, päätin kokeilla, miten profiilin piirtäminen onnistuu. Tähän olen ehkä kaikista tyytyväisin.

Harmi, että tummansininen näyttää skannauksen jälkeen vain siltä, ettei mustassa puuvärissäni ole tarpeeksi pigmenttiä.


Tästä ei pitänyt tulla näin "valmis". Aloin vain luonnostella sinisellä puuvärillä jotain mallikuvaa ja yhtäkkiä huomasin värittäväni sitä. Miksi valitsin näin vaikean asennon? Näyttelijän silmät ovat jo valmiiksi haastavat, mutta oli näköjään pakko valita malli, jossa katse on erittäin vaikea. Väänsin silmiä ikuisuuden, mutta en silti ole kauhean tyytyväinen ilmeeseen. Kaiken lisäksi leuassa ja hiusrajassa on ongelmia.

Olenpas minä itsekriittisellä päällä.

No, ainakin värittäminen oli hauskaa. Yleensä olen luonut pohjavärin ja alkanut lisätä valoja ja varjoja, mutta tällä kertaa aloin rakentaa väriä hieman maltillisemmin. Jossain vaiheessa kuva oli erittäin vaaleanpunainen. :)


Yllättävää kyllä, tämä noin kahden minuutin luonnos tuntuu onnistuneen lähes parhaiten. Ehkä pitää vain päästä siihen kuuluisaan flow'hun niin kaikki onnistuu?


Tämä on yksi ensimmäisistä yritelmistäni, mutta en viitsinyt värittää sitä loppuun, koska en ollut tyytyväinen kasvoihin. Harvoin jätän piirustuksia tähän vaiheeseen. Ehkä joskus perfektionismi ottaa vallan ja on pakko värittää se.

Harjoittelu tekee mestarin, niinhän se sanonta menee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...