lauantai 3. elokuuta 2013

Rajalla - oikeasti parempi jatko-osa

Kirjoittanut: Ally Condie, sivuja: 339

Luin Condien trilogian ensimmäisen osan Tarkoitetun noin vuosi sitten ollessani Tukholmassa, mutta en koskaan blogannut siitä. Matkaseurani tuntee kirjan nimellä Tukholma-kirja, sillä olin päätynyt lukemaan kirjaa, koska posti ei ollut vielä tuonut tilaamani George R. R. Martinin Kuninkaiden koitosta, ja valitin koko matkan ajan siitä, kuinka tylsä kirja Tarkoitettu on. Kuinkas sitten kävikään, tylsä aloitus muuttuikin kiinnostavaksi kirjan lopussa. Jatko-osa päätyi "lainaa jos joskus sattumalta kirjastosta löydät" listalle, ja tällä viikolle se sattui silmään.

Edellisessä osassa Cassia-niminen tyttö on saanut hallitsevalta yhteiskunnalta avioparin, hänen täydellisen lapsuudenystävänsä Xantherin. Cassia kuitenkin on rakastunut Ky'hin, joka on luokiteltu yhteiskunnan mukaan toisen luokan kansalaiseksi. Tarkoitetussa Cassialle on selvinnyt, että yhteiskunta on mätä paikka ja hän on kiinnostunut vastarintaliikkeestä.

Rajalla alkaa siitä, kun Cassia on hankkiutunut työleireille ulkoprovinsseihin, jotta hän löytäisi Ky'n, joka on myös lähetetty samalla alueelle töihin. Ky'n työ on vaarallista ja hän suunnittelee karkaamista erämaahan. Ensimmäisen osan epäkiinnostavasta kolmiodraamasta on päästy eroon, vaikka Cassia ja Xanther ovat edelleen yhteiskunnan silmissä tuleva aviopari. Xanther tukee Cassian päätöksiä ja jopa auttaa häntä saamaan tietoa yhteiskunnan historiasta. Kun Cassia lähetetään töihin samalle alueelle, jossa Ky on, hän saa kuulla Ky'n jo karanneen erämaahan, ja Cassia päättää lähteä perään.

Olisin halunnut, että kirjan alussa olisi enemmän yhteenvetoa edellisen osan tapahtumista. Suoraan sanottuna, olin ehtinyt unohtaa todella paljon. Muistin vain palasia sieltä täältä, enkä juurikaan sitä, miten kirja lopulta päättyi. Noin parikymmensä ensimmäistä sivua kului hämmennyksen vallassa, mutta sitten taas pääsin juoneen mukaan.

Kirja esittelee vihdoin muutaman uuden hahmon. Ensimmäisessä osassa olleet hahmot tuntuivat epäkiinnostavilta, mutta nyt Cassian mukaan tarttuu Indie-niminen tyttö, jonka motiivit ovat hämärän peitossa, ja Ky'n erämaajengiin lähtevät mukaan Vick ja nuori Eli. Matkan varrella he myös törmäävät Hunter-nimiseen mieheen, ensimmäiseen sarjassa esiintyvään hahmoon, joka ei ole elänyt elämäänsä yhteiskunnan vaikutuksen alaisena. Myös vanhoista hahmoista kuullaan uutta. Ky'n menneisyyttä raotetaan, ja lukijalle paljastuu, että Xantherilla on jokin salaisuus.

Trilogian keskimmäisessä osassa vihdoin paneudutaan enemmän yhteiskuntaan ja sen historiaan. Silti jäin tiedonnälkäiseksi. Miten yhteiskunta kehittyi? Miten ihmiset antoivat sen ottaa niin suuren vallan? Lukija saa kuulla historiasta samaan aikaan kun kirjan hahmot: pikkuhiljaa, hajanaisina paloina. Yhtää aikaa kiintoista mutta turhauttava seikka. 

Rajalla-kirjassa ei tapahdu toiminnallisesti paljon. Hahmot vaeltavat erämaassa yrittäen löytää vastarintaliikkeen. Kiinnostavat palat koostuvat siitä, mitä he matkan varrella paljastavat menneisyydestään ja mitä he sattuvat löytämään erämaasta. Spoiler: Kun he löytävät yhteiskunnan geenipankin ja mm. Cassian kudosnäytteitä, hetken aikaa ajattelin, että yhteiskunta on jo keksinut tavan herättää ihmiset henkiin ja Cassia onkin klooni aiemmasta itsestään, ja kenties kloonaussyklejä on ollut jo useampi. Asiaa ei viety päätökseen. Toivottavasti kolmannessa osassa kerrotaan enemmän luolassa olleista kudosnäytteistä. Spoiler loppuu.

Muutama asia minua häiritsee, ensimmäkseen kielen käytössä. Joka toinen luku on Cassian näkökulmasta, joka toinen Ky'n näkökulmasta. Molemmat on kuitenkin kerrottu ensimmäisessä persoonassa, joten varsinkin minun nopealla lukutahdilla, johon pääsin tämän kirjan kanssa, ja johon ei kuulu luvun nimien tsekkaaminen, unohdin välillä, kumman silmien kautta tarinaa nyt katsotaankaan. Ei ole kovin suuri spoileri, että Cassia ja Ky löytävät toisensa jossain kirjan vaiheessa, joten varsinkin sen jälkeen menin useasti sekaisin. "Hetkinen, miten hän puhuu Cassialle, minä luulin, että nyt on Cassian näkökulma meneillään." Myös preesenssi ja lyhyet lauseet häiritsivät. Ne tuntuvat toimivan paljon paremmin englannin kielessä.

Vaikka Rajalla oli mielestäni parempi kuin Tarkoitettu, ei tämä sarja silti mikään superloistava ole. Odotukseni olivat todella matalalla, joten ne oli helppo ylittää. Silti tämä on oikein luettava, viihdyttävä ja ajatuksiaherättävä sarja. Rajalla päättyi juuri niin kun arvelinkin, ja nyt vain toivon, ettei trilogian päätösosa tee Matkijanärhiä. (Mielestäni Matkijanärhi oli aikamoinen mahalasku, mutta Nälkäpelin päätösosa jakaa mielipiteitä)

Kolmatta osaa odotellessa. Jospa se sattuisi kirjastossa silmään lähitulevaisuudessa.

6 kommenttia:

  1. Minusta tämä on yksi pitkäveteisimmistä kirjoista, jonka olen koskaan lukenut! Eka osa vielä menetteli, mutta minusta tämä oli tolkuttoman tylsä.. en tiedä jaksanko edes lukea kolmatta osaa! Mielestäni tässä olisi kyllä ollut kiinnostavia aineksia, mutta toteutus tylsä, ja minäkin menin kertojissa sekaisin.

    Ps. Eikös sen tyypin nimi ollut Xander, ei Xanther.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, olen lukenut koko sarjan ajan Xanderin nimen väärin! Hyvä, että huomautit! *kiiruhtaa korjaamaan*

      Poista
  2. Minusta tämä jäi paljon ensimmäisen osan jälkeen eikä kolmaskaan onnistunut ihan täysin vakuuttamaan vaikka siinä muistaakseni jonkun verran sai tietoa asioista, joita tässä arvostelussasi pohdiskelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä suurin syy, miksi pidin toisesta osasta enemmän, oli kolmiodraaman uupuminen ja yhteiskunnan historian raottaminen. Aina, jos jatko-osa paneutuu asioihin, joihin ei mielestäni keskitytty tarpeeksi aiemmassa osassa, se tuntuu heti paremmalta kirjalta :)

      Poista
  3. Tarkoitettu oli blogini ensimmäinen nuorten dystopia kirja, joten siihen on erityinen side, vaikka sen jälkeen lukemani Nälkäpeli ja Delirium ovatkin aivan eri luokkaa. Matkijanärhi oli kauhea pettymys, mutta Perillä onneksi ei floppaa (ainakaan minun mielestäni) samassa mittakaavassa, vaan on itseasiassa ihan tyydyttävästi päätetty. Odotan kovasti Requiemia, jolle on sälytetty aika paljon. Oletko muuten lukenut jo Moira Youngin Julma maa-teosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole vielä lukenut Julmaa maata. Ihan vasta selailin tbr-listaani ja muistin sen uudestaan.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...