maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kadonneen kirjaston vartijat

Kirjoittanut & piirtänyt: Don Rosa
Sivuja: 174

Yhtäkkiä alkoi kauheasti tehdä mieli lukea Don Rosan sarjakuvia, joten ei kun vain tuumasta toimeen. Tämä oli mukava välipala, sillä kirjan lukaisi nopeasti. Lapsena luin Aku Ankkaa ja varsinkin Don Rosan sarjakuvia niin ahkerasti, että muistan joitain tarinoita edelleen lähes ulkoa.

Kirja sisältää seuraavat osat:
 - Lukijalle
 - Don Rosan Suuret Ankkatarinat (kirjoittanut Jukka Lindfors)
 - Kadonneen kirjaston vartijat
 - Jos metsään haluat mennä nyt...
 - Saari ajan rajalla
 - Nokanneulan tapaus
 - Windigojen mailla
 - Mestaripuutarhuri
 - Sankari ylitse muiden
 - Pysähtyneisyyden aika
 - Takaisin Xanadun

Mielipiteeni mistään sarjakuvista ei ollut muuttunut. Kadonneen kirjaston vartijat ja Takaisin Xanaduun ovat edelleen suosikkejani. Ne tuntuivatkin kirjan parhaimmilta tarinoilta, ovathan ne sellaisia, joiden juonta Rosa on kehitellyt suurella vaivalla taustatutkimusta kavahtamatta. Näin vanhemana täytyy olla todella kiitollinen, että suurin osa Rosan sarjakuvien historiallisista faktoista ovat totta. Opin lapsena tätä kautta tosi paljon sellaista historiaa, jota ei koulussa opetettu lainkaan.

Ei ihme, että rakastan matkustusseikkailuja ja löytöretkiä, olenhan kasvanut lukien sarjakuvia niistä. Tällä kertaa Kadonneen kirjaston vartijat kuitenkin tuntui vähän liian nopealta. Eihän näillä tarinoilla realistisuutta haeta, mutta silti alkoi vähän tökkiä, kun Roope ja kumppanit alkoivat löytää johtolankoja aivan liian nopeasti ja helposti Sudenpentujen käsikirjalla oikoen. Takaisin Xanadussa taas huomasin yhtäkkiä elämäni aivan Akun mukana. Yleensä Aku jää Rosan sarjoissa varjoon, varsinkin suurissa seikkailukertomuksissa, mutta Xanadussa Aku ei jääkään nurkkaan marisemaan, kun Roope tai ankanpojat toimivat.

Muut tarinat ovat noin kymmensivuisia huumoripläjäyksiä. Eivät ne kuitenkaan huonoja ole. Verrattuna moniin hyvin kaavamaisiin ankkatarinoihin, Rosan huonoimmatkin sarjakuvat yltävän niiden yli erikoisilla ideoillaan. Jos ei muuten, niin ainakin ruuduissa on paljon yksityiskohtia katsottavana. Kaikista eniten minulle tuotti tuskaa Windigojen maa, joka ei ole koskaan jostain syystä kauheasti kiinnostanut minua. Minulla on sellainen olo, että sen pitäisi kiinnostaa, onhan siinä luonnonsuojelusanoma, mutta jos joku ei nappaa, niin vaikea siitä on pakolla tykätä.  Suosikkejani lyhyistä taas ovat Nokanneulan tapaus, joka on täynnä mitä mielikuvituksellisimpia surkeiden sattumusten sarjoja, ja Pysähtyneisyyden aika, joka on yksi Rosan lukuisista sarjakuvista, joissa laitetaan luonnonlait sekaisin ja yritetään pärjätä sen kanssa.

Rosan esipuheet jokaiselle sarjakuvalle ovat loistavia, kuten aina, mutta tästä huomaa, että kyseessä on vasta ensimmäinen Don Rosan parhaita -kokoelma. Tulee sellainen olo, ettei Rosa vielä ole päässyt kunnolla vauhtiin, vaan joistain sarjoista on vain muutama sananen sanottavana. Se on tietenkin harmi, sillä melkein yhtä hauskaa kun sarjakuvien lukeminen onkin, Rosan esipuheet ovat aina suuri osa lukukokemusta.

Näitähän oli hauska lukea. Minulla on hyllyssä kaikki, joten minulla on sellainen kutina, että taidan lähitulevaisuudessa lukea vähän enemmän Rosaa, kun en ole vuosiin sitä tehnyt. Pitää aina aika ajoin palautella mieleen ;)


9 kommenttia:

  1. Rosa on paras Ankka-piirtäjä. ;) Oma suosikki on Kirje kotoa (tai jotain siihen suuntaan...) ja sitten Akun 60-vuotisjuhlat. ;) Mutta siis, Rosa piirtää hyvin, huumoria on sopivasti ja vähän fiksumpaa kuin perus Carl Barks tai Viscar.

    Aku nyt on,ainut sarjakuva, jota luen. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirje kotoa on kyllä varma itkettäjä. Minä olen aina tykännyt hirveästi Temppelinherroista ja Mustasta ritarista ja siitä tarinasta, jossa Milla Magia vaihtaa Akun ja Roopen henkilökohtaisen painovoiman päälaelleen.

      Mielestäni Carl Barks vain heitti sävelmiä ilmaan ja Rosa kokosi sävelmät selkeään muotoon. Vaikka arvostankin Barksin kekseliäisyyttä, minulle Rosa on silti vähän korkeammalla jalustalla.

      Poista
  2. Vähän alkoi kyllä minullakin nyt kutkuttaa lukea Rosan sarjiksia taas ja selvittää mitkä olivatkaan suosikkini.. :D Harmi etten itse omista näitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoisin, että kirjastossa on ihan hyvät valikoivat, onhan Suomi Rosan ykkösfani.

      Poista
  3. Asiaa! ;) Ans katsoa kauanko kestän seurata sivusta ennen kuin itsekin palaan kirjahyllylle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Donrosa on tarttuva tauti, johon ei immuunipuolustus vielä tehoa.

      Poista
  4. Jes, Don Rosa on paras! Pidin eniten juuri historiallisista seikkailuista, ja muistaakseni Rosa piirsi myös joitain tarinoita Roope-sedän nuoruudesta Klondikessa. Kultu oli ainakin vanhempana aika tiukka täti haulikkonsa kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rosa on tehnyt kokonaisen sarjakuvaromaanin Roopen nuoruusvuosista. Se on julkaisujärjestyksessä toinen näistä Rosan kokoelmista, eli jos jatkan samaan tahtiin ja etenen vuosiluvun mukaan, seuraavaksi luen Roopen Ankan elämän ja teot.

      Poista
    2. Aa, kiitos tiedosta! Täytyykin laittaa tuo muistiin jos lukisi sen joskus.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...