perjantai 11. huhtikuuta 2014

Insurgent

Kirjoittanut: Veronica Roth
Sivuja: 525
Kieli: englanti

Divergent oli hieno lukukokemus. Lukiessa mieleen nousi paljon ajatuksia ja elin Tristin elämässä täysillä mukana. Kirjan jälkeen en voinut heti tarttua Insurgentiin, koska koin olevani liian hengästynyt ja piti välillä lukea vähän muita kirjoja. Nyt kuitenkin sain luettua Insurgentin, enkä oikein tiedä mitä ajatella.

Insurgent on hämmentävä kirja. Se jatkaa lähes minuutilleen siitä, mihin edellinen kirja jäi, mutta silti minulla kesti kauan päästä siihen mukaan. Edellisen kirjan lopun tapahtumat ovat laittaneet kaupungin aivan sekaisin, eikä kukaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Mukaan lukien kirjailija. 

Noin 200 sivua meni todella sekavassa harhailussa. En osannut yhtään sanoa, mihin suuntaan kirja oikein on liikkumassa ja mikä oikein on tämän kirjan juonikaari. Hahmot säntäilevät paikasta toiseen, hyökkäyksiä tehdään milloin mihinkin rakennukseen ja aina välillä karataan jonkun pahiksen vankeudesta. Sivuhahmoja heitellään mukaan aivan liian tiuhaa tahtia, niin että jouduin turvautumaan Divergent-wikiin, jotta pysyin perässä, kuka hahmo on kukin. Salaliittoja, petturuutta, kyseenalaista lojaalisuutta ja takinkääntöjä tapahtuu niin tiheään tahtiin, etten enää viimeisimpien shokeeraaviksi tarkoitettujen paljastusten jälkeen ollut lainkaan yllättynyt mistään, vieläpä kun joidenkin hahmojen motiivit selitettiin todella kehnosti.

Noin puolen välin kohdalla tarina alkoi vetää mukavasti mukaansa, mutta ei se edelleenkään yltänyt kovin korkealle. Jotkut kohtaukset olivat vahvoja ja voimakkaita, mutta se latistui hahmojen väittelyyn, joka ei meinannut johtaa mihinkään. Koska Tris ei tiennyt kaikkea, lukija ei tiennyt kaikkea, ja sen vuoksi oli turhauttavaa, kun ei voinut muodostaa hyvää käsitystä koko tilanteesta.

Ehkä Insurgentin olisi pitänyt ottaa vähän rauhallisemmin. Tuntui, että siihen oli ängetty liikaa. Olisin kaivannut enemmän fiilistelyä, hieman vaikkapa muisteluita. Minua esimerkiksi häiritsee se, ettei Tris ajattele menneisyyttään kauheasti. Minkälainen hänen elämänsä oli ennen kun hän liittyi Dauntlessiin? Toki on ymmärrettävää, ettei hän ehkä tietoisesti halua ajatella menneitä, mutta minulle lukijana tulee sellainen olo, ettei Trisillä ole menneisyyttä lainkaan. Kuin hän olisi syntynyt pari kuukautta sitten.

Tällä kirjassa oli siis paha jatko-osan ongelma, mistä itsekin olen kärsinyt kun olen omia tekstejäni yrittänyt jatkaa. Miten luoda toinen hyvä kokonaisuus, kun alla on jo yksi kokonaisuus? Kuinka paljon kannattaa kerrata, kuinka paljon yrittää unohtaa, jotta toinen osa pääsee liikkeelle. Plussaa kirja saa siitä, että Tris on selvästi traumatisoitunut Divergentin tapahtumista ja katuu monia tekojaan, mutta Matkijanärhen tavoin tämä traumatisoituminen tuntui jarruttavan juonta aina väärissä paikoissa. 

Kirjan lopussa turhautti suunnattomasti eräs salaisuus, jonka ympärillä pyörittiin yli sadan sivun ajan, koskaan kuitenkaan kunnolla paljastamatta sitä. Ehdin jo kehittää siinä lukiessa oman teoriani, joka veteli jo aika abrusdeissa mittasuhteissa. Kun lopulta paljastettiin edes vähän, mistä on kyse, olin hieman pettynyt.

Aion kuitenkin lukea kolmannenkin osan. Luin muiden blogeista, että Insurgentin lopetus saa janoamaan viimeistä osaa saman tien käsiinsä, mutta minulle se ei aiheuttanut kovin suurta hinkua. Olihan se loppu kiinnostava, mutta en harmittele, ettei kolmas osa ole heti käteni ulottuvissa. Luen jonkun toisen kirjan tässä välissä.

Olen toivoa täynnä. Ehkäpä kolmannessa osassa kunnolla paneudutaan tähän salaisuuteen. Vaikka yleensä valitan yleisestä Puhuvan Pahiksen Ongelmasta, niin nyt kyllä kaipaisin Puhuvaa Pahista, joka tulisi selittämään nerokkaan juonensa Trisille. Vähemmän toimintaa ja enemmän yksityiskohtia ja taustoistusta seuraavaan osaan, kiitos!

Allegiantista olenkin kuullut erikoisia mielipiteitä. Kuulemma se on erilainen YA-trilogian päätösosa, joka on jakanut mielipiteitä.

6 kommenttia:

  1. En ole vieläkään saanut itseäni lukemaan Insurgentia. Vaikka pidin kovasti Divergentistä, silti en ole innostunut jatko-osista kunnolla, vaikka omasta hyllystä ne löytyvätkin. En voi olla ihmettelemättä, että millainen juoni näissä jatkoissa edes voisi olla, kun Divergent jo loppui niin tyhjentävästi. Meinasin kuitenkin tässä jossain vaiheessa jatkot lukea, mutta en tiedä, mitä odottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, se loppui erittäin tyhjentävästi!

      Poista
  2. Olin kanssa hieman hämmentynyt Insurgentista enkä pitänyt sitä niin hyvänä kuin ekaa osaa, mutta loppu sai kuitenkin janoamaan viimeistä osaa käsiini. Olen odottanut sitä kirjastosta Insurgentin lukemisesta lähtien enkä tiedä, milloin sen todella saan käsiini. Hieman jännittää, koska olen kuullut siitä niin ristiriitaista palautetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävää aina kun joutuu kirjaston jonoja odottamaan :(

      Poista
  3. Allegiant jakaa mielipiteitä, sen verran voin sanoa. Itse pidin siitä alkujärkytyksen jälkeen kovastikin, mutta ymmärrän miksi monet eivät ole oikein lämmenneet. Odottelen suurella innolla mielipidettäsi siitä! :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...