sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Kurkista kirjabloggaajan kulisseihin

Olin eilen lolitamiitissä, jossa jouduin tilanteeseen, joka osoittautua yllättävän vaikeaksi: minun piti esitellä itseni. Miten sellainen voi olla niin vaikeaa? Myöhemmin minulle tuli mieleen, että voisin oikeastaan esitellä itseni myös blogissani vähän paremmin. Vaikka itse postaukset kertovat ainakin jotain, joskus on hyvä vähän esittäytyä muuten vain. Kuka täällä blogin takana oikeastaan on? Pohjana käytän ystäväni Elinan antamaa 11 kohdan haastetta. Ensiksi 11 faktaa ja sitten 11 kysymystä.

Tällaiset vaatteet eilen
1. Aloitetaan nyt vaikka tuosta lolitamiitistä.
Olen ollut vaihtelevan aktiivinen lolitapiireissä lukion alusta alkaen. Vaikka en itse koskaan ole varsinaisesti lolitaan pukeutunut, olen aina ottanut tyylistä paljon inspiraatiota. Lolitapiirit ovat rohkaisseet minua pukeutumaan niin miten haluan, vaikka se edelleenkin saattaa olla vaikeaa. Tykkään käydä lolitamiiteissä, koska siellä näkee ihmisiä, joista on miittien aikana tullut kavereita. Siellä näkee myös kauniita asuja, jotka antavat inspiraatiota pukeutumiseen.

2. Olen oikeastaan aika tarkka siitä, miten pukeudun.
En tosin seuraa muotia ollenkaan. Suoraan sanottuna olen aivan pihalla siitä, mikä on milloinkin muodissa ja jos saan selville jonkun muoti-ilmiön, pidän sitä yleensä karmeana.
Inspiroidun esimerkiksi netissä (tumblrissa), kavereideni tyyleistä ja TV-sarjoista. Olen koonnut vuosien aikana itselleni vaatekaapin, josta pystyy muodostamaan ihan mukiinmeneviä asukokonaisuuksia tosi nopeasti, joten minulla on tosi harvoin "spurgujen vaatteiden päivä".
Samalla kuitenkin olen sellainen ihminen, joka voisi pukeutua aina samaan hyväksi todettuun asukokonaisuuteen joka ikinen päivä, ellei vaatteita tarvitsisi välillä esim. pestä.

3. Jos mitkään sosiaaliset rajoitteet (ja raha) eivät estelisi minua, pukeutuisin oikein mielelläni erittäin näyttäviin historiallisiin mekkoihin.
Valitettavasti ympäristön painostus tuntuu vaikuttavan minuun liikaa, enkä siksi aina edes viitsi hyödyntää nykyisen vaatekaappini mahdollisuuksia. Ihailen ihmisiä, jotka viitsivät ylläpitää jotain pukeutumistyyliä lähes päivittäin, esimerkiksi Mothmouth.

4. Huvitin itseäni eräällä luennolla kuvittelemalla, että kaikki läsnäolijat olisivat istuneet siellä täysissä historiallisissa tamineissa. Minulla olisi upea viktoriaaninen surumekko ja lähellä istuvalla pojalla olisi päällään 1600-luvulla hallineen kuninkaan edustusasu.

Aasinsillan kautta päästiinkin opiskeluun. Voitte huokaista, ei enää puhetta vaatteita.
5. Opiskelen suomen kieltä, enkä oikeastaan tiedä, miten tähän päädyin.
Minulla ei ole koskaan ollut kovin suurta intohimoa kielioppia kohtaan. Toki olen aina pitänyt sitä tärkeänä, mutta ei se ollut syy, miksi hain opiskelemaan. Luulin aina, että minusta tulee historian opiskelija. Sitten huomasinkin hankkineeni suomen kielen pääsykoekirjat ja kiinnostuin kielitieteestä.

6. Olen tosi huono vieraissa kielissä.
Minua kiinnostaa kielet yleisellä tasolla, nautin esimerkiksi kurssista, jossa käsiteltiin viron ominaisuuksia opettelematta itse kieltä juuri yhtään, mutta repisin hiuksia ja hakkaisin päätäni pöytään jos minun pitäisi opetella joku uusi vieras kieli. Nykyään olen ihan mukiinmenevä englannissa, mutta takana on noin 10 tuskankyynelten täytteistä koulunpenkkivuotta, ennen kun se kieli meni kallooni. Ruotsi ei koskaan tarttunut päähäni.

7. Inhoan humanisti-luonnontieteilijä vastakkainasettelua.
Matikka on kiinnostavaa. Kirjoitin sekä biologian että maantiedon. Kemia kiinnostaisi ja harkitsen parhaillaan vakavasti, että opiskelisin iltalukiossa kemian lukio-oppimäärän ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Samaan aikaan olen myös kiinnostunut monista humanistisista jutuista. Siksi aina särähtää tosi pahasti korvaan, jos jompi kumpi alentaa puheillaan toista.

8. Humanisti-luonnontieteilijä -kriisin lisäksi kriiseilen myös yliopisto-ammattikorkeakoulun välillä.
Olisiko sittenkin pitänyt mennä johonkin taidekouluun? Olisi ihan kiva olla vaikka kuvittaja. Tai sitten vaikka ryhtyä kirjastotätiksi.


9. Musiikkitietämykseni on surkeaa. Eräs kaverini jaksaa aina huomautella siitä, varsinkin silloin kun en tiedä jotain tosi kuuluisaa kappaletta.
Se ei kuitenkaan estä, ettenkö tietäisi, minkälaisesta musiikista itse pidän. Makuni on vaihdellut kunnon räminästä dubsteppiin ja vanhaan discomusiikkiin, mutta viime aikoina erittäin rauhallinen musiikki on ollut tervetullutta. Paras keino kuunnella musiikkia on mennä kävelylle ja samalla kuunnella.



10. En oikeastaan tiedä, miksi juuri luen niin paljon. Oikeastaan välitän pikemminkin tarinoista kuin kirjoista. Ihan sama, saanko tarinan kirjan, elokuvan, TV-sarjan, radiokuunnelman tai vaikka leirinuotiokertomuksen kautta. Kirjat ovat kuitenkin siinä mielessä hyviä, että ne tarjoavat samalla täydellisen rauhoittumisen. Elämä ärsyttää aisteja, kirjoihin saa kadota kaikessa rauhassa ilman meteliä, välkkyviä valoja tai painetta olla sosiaalinen.

11. Selvisin lähes kymmenestä faktasta mainitsematta kirjoja laisinkaan.

Elinan kysymykset

1. Mikä on mottosi?
Tykkään tosi paljon siitä ajatuksesta, että ihmisiä pitäisi kohdella niin kuin haluat itse tulla kohdelluksi.

2. Viimeisin kirja, jonka luit?
Veronica Roth: Insurgent

3. Lempisupersankarisi?
Loki? En oikein tiedä, kukaan Marvelilta ei ole mikään suosikkini, vaikka leffat ihan viihdyttäviä ovatkin, eikä Batmankaan sankarina hurmannut, vaikka juoni oli kiinnostava.
Hah! Keksin! Herra Ihme perheineen, Ihmeperheestä!

4. Mikä on ollut paras lomamatkasi?
Lontoo 2011 ja Tukholma 2012. Parhaassa seurassa luonnistuu parhaat matkat.

5. Suklaa vai salmiakki?
Suklaa.

6. Tietokoneen näppäimistön lisäksi, mikä on edellisin asia, jota koskit?
Kuulokkeet, koska halusin kuunnella Two Men in Loven ennen kun linkkasin sen tuonne ylemmäs.

7. Mihin antiikin jumalhahmoon samaistut eniten?
Pakko myöntää, että olen perehtynyt antiikin jumalhahmoihin aika vähän, ja ne joihin olen perehtynyt, eivät olet olleet erityisen samaistuttavia.

8. Pakkanen vai helle?
Pakkanen. Helle on aivan kamalaa. Kun lämpötila nousee yli 20 celsiusasteen, minusta tulee toimintakyvytön.

9. Mielipiteesi alkoholista?
Käytän 0-2 kertaa kuussa. En erityisemmin välttele, mutta en erityisemmin kaipaakaan. Useasti olen vesilinjalla ihan pihiyttäni.

10. Paras etsivä?
Sherlock Holmes.

11. Jos muuttuisit yhdeksi esineeksi huoneessasi, miksi haluaisit muuttua ja minkä takia?
Tietokoneeni. Kaikki ne mahdollisuudet!

8 kommenttia:

  1. Kiva esittäytyminen! Minusta kirjabloggaajat voisivat enemmänkin valottaa taustojaan :) Tosin mietin juuri, että kuinkahan paljon olen itse varsinaisesti blogissa kertonut itsestäni? Hmm.

    Minustakin kirjoissa on ihanaa se rauhoittuminen. Kaikesta irrottautuminen. Vastapaino muulle maailmalle. Siksi en varmaan pysty lukemaan e-kirjoja tai kuuntelemaan äänikirjoja. Niissä on jo sen verran enemmän ärsykettä, että menee sen rajan yli. Heh, ehkä olen hassu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin lukisin mielellään tarkempia esittelyjä, mutta ymmärrän kyllä, jos jotkut eivät halua kauheena kertoa.

      E-kirjoissa kyllä on ärsykettä, koska se on elektroninen laite joka valaisee itse itsensä!

      Poista
  2. Kiva esittely ja hieno kuva. :)

    Minulla on päinvastoin kuin sinulla. Rakastan kielten opiskelua, mutta en niin välitä kielitieteestä. Totesin tämän kaksi vuotta sitten, kun hain varasuunnitelmana opiskelemaan pohjoismaisia kieliä. Onneksi pääsin ykkösvaihtoehtooni, koska vaikka tykkään opiskella kieliä lukiomaisesti tai kielikeskusmaisesti, en jaksaisi kielitiedettä. Sain siitä aivan tarpeekseni, kun yritin päntätä päähäni artikkelia Svenskans strukture.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D Minusta on just hienoa oppia että jossain kielessä on joku ominaisuus, mutta listojen (sanojen) ulkoaopettelu on aivan tuskaa.

      Poista
  3. Tällaisia esittelyjä on aina kiva lukea, kiitos! :) Onko tuo "faunitar" sinun työsi? Olet todella taitava piirtäjä!

    Googlailin vähän noita erilaisia lolita-tyylejä ja classic lolita -mekot ovat kyllä aika ihania! Harmi, viiden lapsen kolmikymppIsenä äitinä en oikein voi ottaa tuota tyyliä omakseni ;D , mutta kiva noita mekkoja on katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, faunitar on mun piirtämä. Se tosin on peura. Kaverini ehdotti, että piirtäisi epätyypillisä fantasiaolentoja, joten valitsin faunin, jolla on hevosen sijaan peuran ruumis.

      Classic-lolita on minunkin suosikkini :)

      Poista
  4. Upea piirros, Reta! Sinullahan on lahjoja moneen suuntaan!

    Kirjojen rauhoittava vaikutus on tuiki tärkeää. Ja on hienoa, jos on löytänyt sen. Kaikki eivät koskaan löydä. Minuakin innostaa kielitiede, mutta rakastan myös kieliä. Kunpa aikaa olisi niiden opiskeluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Isona minusta tulee Uomo Universale ;)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...