tiistai 6. toukokuuta 2014

Putoavan tähden prinsessa

Kirjoittanut: Anni Nupponen
Sivuja: 277
Kansikuva: Jani Laatikainen (erityismaininta, sillä tykkään kannesta kovasti!)

Minulla on vähän ristiriitainen suhde Anni Nupposen teksteihin. Olen pitänyt hänen novelleistaan melko paljon. Yleensä hänen novellinsa yltävät suosikkieni joukkoon antologioissa. Niistä innostuneena hankin sitten Nupposen aiemman romaanin, Naisen ja kuninkaan, mutta jokin kirjassa oli sen verran nihkeää, etten koskaan saanut sitä loppuun. Kun Nupposen toinen romaani Putoavan tähden prinsessa ilmestyi, kiinnostuin oitis sen ideasta, mutta olin varautunut. Entä jos kyseessä on toinen Nainen ja kuningas? Eihän sitä pitäisi ajatella, että kirjailija aina kirjoittaa saman teoksen uudestaan, mutta en silti voinut olla hieman epäileväinen. Silmiini kuitenkin osui muutama ihan kehuva arvostelu, mm. Taikakirjaimissa, Pähkinäkukkulassa ja Helsingin sanomissa, ja kun kirja oikein kutsuvasti vietteli minut luokseen kirjastoreissulla ilman vaivan hiventäkään, olihan se pakko lainata!

Tarinasta on vaikea kertoa ilman että spoilaa kaiken. Koetan nyt kertoa jotain. Se alkaa epilogilla, jonka päähenkilön Rhétan äiti on kirjoittanut. Se kertoo nopeasti Rhétan synnyn ja lapsuuden ja piirtää kuvaa maailmasta, jossa romaanin alussa eletään. 200 vuotta elävä kuningatar hallitsee ja saa aina kolme tytärtä, joista sopivimman näkijät valitsevat seuraavaksi hallitsijaksi. Näkijät ovat valinneet kuningattaren keskimmäisen tyttären Rhodan hallitsemaan, vaikka kuningattaren mielestä Rhoda on epäsopiva valtaistuimelle. Vanhin tytär Rhandan lähetetään toiseen satuun, mutta Rhéta päätetään vaivuttaa uneen odottamaan pelastajaansa, jolloin hänen oma tarinansa voi alkaa. 

Prologin tyyli sopii mielestäni prologiin tosi hyvin, sillä se on hyvin eeppistä kerrontaa. Asiat tapahtuvat nopeasti eikä yksityiskohtiin jumituta liian pitkäksi aikaa. Mutta koska prologi on kuitenkin aika pitkä, 15 sivua kokonaisuudessaan, ehdin jo huolestua, onko koko kirja kerrottu samalla tyylillä. En nimittäin olisi jaksanut lukea koko kirjaa niin eeppisellä tyylillä.

Tyyli kuitenkin muuttuu luvussa 1 kun Rhéta herää tornissa nukuttuaan 67 vuotta. Jokin on mennyt vikaan. Kukaan ei tullut herättämään häntä, vaan hän heräsi itsestään. Rhéta lähtee tornista selvittämään, mitä 67:ssä vuodessa on ehtinyt tapahtua. Eniten Rhétaa kiinnostaa tähti, joka oli havaittu putoavan maahan vähän Rhétan nukahtamisen jälkeen. Pian hän löytääkin virtaajien joukon, jotka ovat matkalla pudonneen tähden luo.

Kirjan kiehtovin osuus on ehkä sen maailma. Kaikkea ei paljasteta kerrallaan, vaan lukija pääsee Rhétan kanssa yhteiselle tutkimusmatkalle. Minkälainen maailma oli ennen ja minkälainen se on nykyään? Rhéta saa hyvin nopeasti selville, että kuningatar Rhoda on sysätty vallasta ja näkijöitä on alettu vainota. Rhéta päättää, ettei halua kertoa kenellekään henkilöllisyyttään. Tarinan edetessä hän kuitenkin löytää liittolaisia ja jopa sukulaisiaan.

Putoavan tähden prisessa on aivan mielettömän piristävää luettavaa! Se on melko perinteistä fantasiaa, sijoittuuhan se omaan keskiaikaisvaikutteiseen maailmaan, jossa on taikuutta, mutta se silti onnistuu välttämään tosi monta fantasian genren kliseetä. Perinteisessä tarinassa Rhéta ryhtyisi jonkinlaisen vastarintaliikkeen keulakuvaksi ja havittelisi siskonsa valtaistuinta itselleen vedoten sukulaisuuteen, mutta tässä kirjassa Rhéta ei olekaan varma, haluaako hän hallita. 

Kaiken lisäksi kirjaa oli mielettömän virkistävää lukea, sillä se ei ole kangistunut jäykkiin perinteisiin, vaan uskaltaa sisältää kaikkea, mitä mielestäni kirjoissa pitäisi olla enemmän. Siinä on lähes tasa-arvoinen avioliittokäytöntö, ja hahmojen seksuaalisuus on erittäin joustava asia, mikä ei ole kirjassa kenenkään mielestä kovin ihmeellistä. Kaiken lisäksi tarinassa on hahmo, joka vaihtelee sukupuolta, ja koko kirjaa siivittää matriarkaalinen yhteiskunta. Haluan lukea enemmän fantasiatarinoita, joissa on matriarkaalinen yhteiskunta. En nyt väitä, että miehet pitäisi talloa lyttyyn ja unohtaa ihan kokonaan, mutta niiden kymmenien, satojen ja tuhansien naisia alistavien kirjojen jälkeen on ihan mukavaa lukea välillä kirjaa, jossa naiset rulettavat. Jes!


Mielestäni kirja on yllättävä, sillä se lähtee useaan otteeseen aivan eri suuntaan, kuin olisin odottanut. Siitä on vaikea havaita mitään selkää draaman kaarta, sillä aina yhden asian selvittyä nousee esille toinen ongelma, jota täytyy alkaa ratkoa. Tarinaa kuitenkin kannattelee pari kysymystä, joihin saadaan vastaus vasta tarinan lopussa. Miksi Rhéta heräsi väärään aikaan? Miten taivaalta pudonnut tähti on vaikuttanut maailmaan? Näihin kysymyksiin oli myös hauska kehitellä omia teorioita.

Kaiken tämän kiehtovuuden jälkeen on kuitenkin pakko moittia kieltä. Se tuntui välillä todella monotoniselta. Huomasin lukevani kirjaa pääni sisällä hyvän pitkästyneellä äänellä, vaikka tapahtumat olivatkin kiinnostavia. Välillä minulla tuli sellainen olo, että kohtaukset on vain kirjoitettu ylös ilman suurempaa dramatisointia, mikä oli aikamoinen puute varsinkin muutamien kuolinkohtausten aikana. Kirjaa piti lukea hyvin tarkkaan, sillä välillä juonen kannalta tärkeät jutut on mainittu vain sivulauseessa. Rhéta hahmona jäi minulle hyvin etäiseksi. En oikein tiennyt, mitä hän tuntee tai ajattelee, vai tunteeko hän mitään. Hän on vähän vetäytyvä persoona ja joskus hän vetäytyi kaikista kiinnostavimpien tapahtumien kohdalla sivuun, jolloin tapahtumista sai kuulla toisten hahmojen kertomana jälkikäteen. Tämä jäi harmittamaan.

Tästä maailmasta olisi kiinnostavaa lukea lisää, sillä näen siinä paljon laajentamisen varaa. Koska tarina keskittyy lopulta aika pitkälle yhteskunnan muutoksiin uuden tekniikan kynnyksellä, haluaisin tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

PS. Rhéta - Reta. Melkein sama asia ;)

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa mielikuvitusrikkaalta tarinalta. Kirjalla on kaunis nimi ja kaunis kansikuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikas nimenomaan, eikä kaunis kansi yhtään heikennä lukukokemusta :D

      Poista
  2. Minäkin törmäsin tähän Taikakirjaimissa ja kiinnostuin, mutta nyt kirja kuulostaa vieläkin paremmalta! :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...