maanantai 26. lokakuuta 2015

Rainbow Rowell: Attachments

Sivuja: 323
Kieli: englanti
Mistä minulle: oma ostos

On syksy 1999 ja Lincoln O'Neill on saanut vihdoin työpaikan. Työtehtävä on erikoinen: hänen pitää lukea erään lehden toimituksen sisäistä sähköpostiliikennettä. Lehti on huolissaan, että työntekijät käyttävät sähköpostia tuhmien ketjuviestien lähettelyyn ja henkilökohtaisen elämän puintiin työkavereiden kanssa sen sijaan, että käyttäisivät sähköpostia oikeasti työn tekoon. Lincolnin tehtävä on raportoida, jos hän törmää asiattomiin sähköposteihin. Työ on helppoa, vähän tylsää ja moraalisesti hieman epäilyttävää, mutta työntekijät tietävät käytännöstä, palkka juoksee ja Lincolnille jää aikaa pohtia, mitä haluaisi oikeasti tehdä työkseen.

Jessica Scribner-Snyder ja Beth Fremont pitävät sähköpostien tarkkailua typeränä ja viis veisaavat siitä, He käyvät tarkkoja, henkilökohtaisia keskusteluja yksityiselämästä. Aluksi Lincoln ei raportoi heistä, sillä viestit ovat suhteellisen harmittomia, mutta pikku hiljaa Lincoln huomaa odottavansa Jessican ja Bethin viestejä. Varsinkin Bethin viestejä...

Attachments lojui yöpöydälläni kuukausikaupalla. Olin lukenut vain noin 50 sivua ja sitten jumittunut. Kirjaan on hieman vaikea päästä sisälle, sillä Lincolnin elämä tuntuu oikeasti juuri niin tylsältä kuin hän antaa ymmärtää, ja Jessica ja Beth menevät sähköpostikeskusteluissa helposti sekaisin. Kumman sisko olikaan menossa naimisiin? Kummalla oli mieshuolia? Kirja jäi kesken ja palasin siihen vasta vastikään.

Uudella yrityksellä tarina muuttuikin todella koukuttavaksi. Alun kaukeuden jälkeen juoni lähtee liikkeelle vauhdikkaasti, vaikka periaatteessa siinä vain seurataan Lincolnin elämää ja Bethin ja Jessican sähköpostivaihtoa. Lincoln ja naiset eivät kohtaa juuri lainkaan, mutta silti heidän vaiheensa muodostavat jännän kokonaisuuden.

Kyseessä on rakkaustarina, jonka alkuasetelma on rehellisesti epäilyttävä. Lincoln on käytännössä ihastunut johonkin, joka voisi olla fiktiinen hahmo. Kun itse ajattelen tilannetta, jossa joku ventovieras ihastuisi minuun henkilökohtaisten sähköpostiviestien perusteella, en olisi kovin innokkaasti lähtemässä hänen matkaansa.

Silti Rainbow Rowell onnistuu pitämään langat käsissä ja kirjoittamaan melko uskottavat tarinan, jonka loppu tyydyttää samalla kun yllättää. Se tuntuu olevan Rowellin tyyli. Hän ei pelkää kirjoittaa kirjoihinsa lopetuksia, jotka saattavat aiheuttaa erimielisyyttä lukijoissa.

Olen nyt lukenut kolme Rowellin kirjaa ja alan olla aika vakuuttunut siitä, että aion lukea hänen muutkin kirjansa. Hän osaa alleviivata juuri ne elämän pienet yksityiskohdat, jotka tekevät hänen hahmoistaan aitoja ja tarinoistaan uskottavia, mutta samalla hän onnistuu pitämään yllä pientä maagisuutta, vaikkei hänen kirjoissaan mitään yliluonnollista tapahtuisikaan.

4 kommenttia:

  1. Vaikuttaa mielenkiintoiselta kirjalta. Täytyy laittaa lukulistalle

    VastaaPoista
  2. Pitää ehkä vihdoinkin tutustua johonkin Rainbow Rowellin kirjaan, hän kuulostaa bloggaustesi perusteella niin mielenkiintoiselta kirjailijalta! Melkein jo ostin Fangirlin Hulluilta päiviltä, mutta sitten pihiys iski.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fangirl oli hyvä kirja, mutta suosittelen kyllä ehdottomasti Eleanor & Parkia, jos yhtään kiinnostaa söpö teiniromantiikka, joka ei kuitenkaan sorru pelkkään siirappiin, vaan on myös elämänmakuinen. Itse luin kyllä ensimmäisenä Fangirlin ja tykästyin Rowellin tyyliin, joten ei Fangirl huono alotustaan ole. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...