maanantai 19. lokakuuta 2015

Saga (Volume 5)

Kirjoittanut: Brian K. Vaughan
Piirtänyt: Fiona Staples
Kieli: englanti
Sivuja: 152
Mistä minulle: kirjastosta

Saga-sarjakuvan viides albumi on selkeästi väliosa. Kutsuisin tätä trilogian keskiosaksi. Ensimmäiset kolme albumia muodostivat yhden kokonaisuuden, ja oletan, että albumit 4-6 muodostavat taas yhden selkeän kokonaisuuden. Neljännessa albumissa tarinaa kannatteleva pieni perhe - Marko, Alana ja Hazel - ovat asettuneet joksikin aikaa aloilleen ja ehtineet elää pienen hetken suhteellisen rauhallista elämää. Neljäs albumi sysää heidät uudelleen seikkailuun, jossa jälleen kerran jahdataan perhettä, joka on synnyttänyt kahden eri lajin välisen lapsen.

Kun neljäs osa oli melko rauhallinen albumi ja käsitteli arkielämää (jos tuossa maailmassa edes on arkea), niin viidennessä albumissa ollaan tien päällä. Alana, Hazel ja Hazelin isoäiti Klara ovat eräällä tavoin vangittuina, kun taas Marko, Prince Robot IV, Ghüs ja Yuma ovat omalla missiollaan. Mukaan heitetään myös kolmas ryhmä, joka on etsimässä lohikäärmeitä pelastaakseen sairaalassa viruman ystävänsä.

Albumissa riittää toimintaa, ehkä jopa liikaakin. Kun yritin etsiä bloggaukseen jotain kaunista kuvaa, jonka voisin lisätä arvosteluun, en oikein löytänyt sellaista. Tästä albumista tuntui puuttuvan se herkkyys, mistä Sagassa pidän. Saga on brutaali ja yllätyksellinen sarjakuva, jossa ei peitellä pintaa tai sensuroida sanoja, mutta silti sieltä on löytynyt myös se kaunis puoli. Viidennessä albumissa sitä ei ollut. Kaikkien tilanteet ovat synkkiä, joten kenties kauniille hetkille ei ole aikaa. Mutta kun albumia on odottanut pitkään, ei puutteista voi olla pettymättä.

Viidennessä osassa muokataan alati muuttuvaa tilannetta, mutta perehdytään myös lisää hahmojen menneisyyteen. Pidin siitä, kuinka Markon lähes täydelliseen pintaan tehtiin muutama soro, jotta hän ei näytä liian puhtoiselta Alanan vieressä. Albumi pureutuu väkivaltaan ja sotilaan elämään ja tuo esille myös sen puolen, mitä Sagan maailmassa tapahtuu entisille sotilaille.

Vaikka myönnän pettyneeni hieman, odotan silti seuraavaa osaa. Toivon, että kuudes albumi ottaa vähän rauhallisemmin ja antaa tilaa myös herkkyydelle. Alanan ja Markon tilanne ei ole ruusuinen, mutta lukijana haluaisin nähdä myös vähän toivoa. Onneksi Hazelin kertojaääni antaa edes jotain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...