tiistai 1. joulukuuta 2015

Odottamatta ja yllättäen - marraskuun 2015 lukuhaaste


Osallistuin viime vuonna Karo Hämäläisen pystyyn pistämään marraskuun lukuhaasteeseen. 30 sivua kaunokirjallisuutta päivässä kuukauden jokaisena päivänä. Vuoden takaisessa raportissani kerron haasteen etenemisestä ja lopputunnelmista. Pidin silloin haasteesta, ja mieleeni on jäänyt vahvasti, kuinka merkkasin yhdellä kirjanmerkillä kohdan, mistä sinä päivänä aloitin ja laskin sitten illalla, paljonko sivuja tuli sinä päivänä luettua. Myös sen kuukauden aikana luetut kirjat ovat jääneet vahvasti mieleen. En ollut ennen osallistunut tuon kaltaiseen haasteeseen, joten kaikki oli jännittävää.

Huomasin tänä vuonna vasta 2. marraskuuta, että ensinnäkin on marraskuu, ja toiseksi, että tänäkin vuonna kyseinen haaste on käynnissä. Hyppäsin kyytiin siis täysin valmistautumatta. Miten se sitten sujui?
Näkymä kerrostalon saunasta 1.12.2015
Sinänsä on mielenkiintoista, että marraskuu on haasteiden kuukausi: NaNoWriMo, Movember, lukuhaaste ja kaikkea muuta. Marraskuu tuntuu olevan syksyn kiireisintä aikaa, kun yhtäkkiä kaikki kouluhommat kaatuvat päälle ja jouluunkin pitäisi alkaa pikku hiljaa valmistautua. Ehkä haasteet kuitenkin tuovat jotain, mitä puuhailla vuoden pimeimpään aikaan? Jotain, millä karkoittaa kaamosmasennusta?

Minulle vuoden 2015 marraskuu oli toden totta kiireinen. Alkukuusta suoritin puheviestinnän opintoja, joten minulla oli paljon läsnäolopakkoa yliopistolla. Mieleen muistuivat lukioajat, jolloin koulussa oikeasti oltiin melkein kasista neljään. Puheviestinnän kurssin päätyttyä minua odottivat kahden esseen deadlinet, joten sen sijaan, että olisin lukenut jatkuvasti kaunokirjallisuutta, paneuduin tietokirjallisuuteen.

Viime vuoden tavoin raportoin haasteen etenemisestä twitterissä. Mielenkiintoisena faktana kerrottakoon, että Yle Puhe päätti jossain vaiheessa lisätä useita lukuhaastetta käsitteleviäni tweettejä suosikkeihinsa. Syytä tälle en tiedä. (Paitsi että Yle Puhe pitäisi minua huiman mielenkiintoisena tweettajana!)

Vaikka aloitin haasteen myöhässä enkä ehtinyt oikeasti lukea ihan joka päivä, tai jos ehdin, ehdin lukea alle 30 sivua, kuukauden kokonaissaldoksi ehti silti muodostua 1812 sivua, mikä on 380 sivua enemmän kuin viime vuonna. Suunnilleen kokonaisen romaanin enemmän! Keskiverto päivävauhtini oli 60,4 sivua, eli yli kaksi kertaa vaaditusta määrästä. Viime vuonna päivävauhtini oli 47,7 sivua.

Edellisenä vuonna haaseen suurin huomio oli se, etten todellakaan lue 100 sivua päivässä, niin kuin sitä ennen olin luullut. Tänä vuonna ehkä suurimmaksi huomioksi nousi se, että lukemaan oikeasti ehtii melkein missä vain ja milloin vain, jos oikeasti niin haluaa. Pari kertaa tuli lukaistua muutama sivu sillä aikaa kun odotteli kaveria, Myös kirjan vetävyydellä on uskomattoman paljon väliä. En olisi saanut näin korkeaa sivumääräsaavutusta, jollen olisi aloittanut Sarah Watersin Vierasta kartanossa, joka imaisi minut mukaani.

Mitä sitten tuli luettua?
Syksyn aikana olen käynyt draaman analyysin kurssia, joten luin marraskuun aikana muutaman näytelmän. Todellisuudessa olisin lukenut marraskuussa kaksi näytelmää lisää, mutta jätin ne lukematta, sillä jouduin olemaan pois tunneilta, joilla kyseisiä näytelmiä käytettiin. Vaikka ihanteenani olisi olla tunnollinen opiskelija, en nähnyt ajansäästämissyistä mitään järkeä siinä, että olisin lukenut näytemät, vaikken ehtinyt tunneille.

  1. Kuukausi alkoi August Strindbergin Uninäytelmällä, joka oli kyllä varsinaista dadaa (edustamatta kuitenkaan dadaismia). Silti lukukokemus oli ihan mielenkiintoinen ja poimin näytelmästä jopa kiinnostavan lainauksen: "Miksi ihminen itkee ollessaan surullinen, minä kysyin vielä. Siksi, sanoi lapsi, kun silmiä täytyy välillä pestä että näkisi paremmin." En aio kirjoittaa bloggausta näytelmästä.
  2. Jenna Kosteen Marrasyöt sopi täydellisesti marraskuun alkuun. Tunnelma, kirjan ajankohta... Ah! Bloggauksen kirjoitin erään hyppytunnin aikana yliopiston kirjastossa.
  3. Marraskuun lukupiirikirja oli Alice Hoffmanin Ihmeellisten asioiden museon. Pidin kirjasta hyvin paljon, mutta ei siinä mitään spefiä ollut, mikä oli hieman ongelmallista spefilukupiirimme kannalta. 
  4. Cecelia Ahernin Mitä huominen tuo tullessaan viihdytti minua matkalla sukuloimaan. Kirja tarjosi puuhaa pitkille matkoille, sillä tarina eteni jouhevasti, mutta en kokenut saavani kirjasta mitään suuria tuntemuksia. Se vain... oli. 
  5. Seuraava luettava näytelmä oli Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema. Kaunis ja haikea kertomus, jossa oln mielenkiintoista aikatasojen sekoittumista. Kirjoitan tästä ehkä bloggauksen sen jälkeen, kun saan esseen lopullisen version palautetuksi.
  6. Johanna Sinisalon Enkelten verta oli random kirjastolaina. Niitä on joskus ihana tehdä, sillä liian usein lukemiseni on hyvin suunniteltua. Hyllyn reunalla odottaa pino kirjoja melko tarkassa lukujonossa ja tiedän siis lähen aina, mihin tartun seuraavaksi. Kaavaa on välillä mukavaa rikkoa. Tällä kertaa rikkojana oli Auringon ytimestä hyvän maun jättänyt Sinisalo. Enkelten verta kuulosti mielenkiintoiselta, ja olikin sitä, mutta ei imaissut mukaansa ihan niin kuin olin odottanut.
  7. Viimeisenä kokonaisena kirjana ehdin lukea Mark Ravelhillin Some Explicit Polaroids -nimisen näytelmän. Esitetty Suomessa myös nimellä Alastonkuvia. En aio kirjoittaa bloggausta.
  8. Marraskuun aikana luin myös Sarah Watersin Vierasta kartanossa reippaasti yli puoleen väliin, mutta koska sen saanut sitä luettua kokonaan, en voi laskea sitä kokonaan marraskuun aikana luetuksi.


Miten on sitten monipuolisuuden laita. Tässä kuussa näyttää käyneen niin, että kaikki mieskirjailivat ovat näytelmäkirjailijoita, enkä lukenut kirjoja täysin vapaasta tahdostani. Vapaasta tahdostani luin näköjään pelkästään naiskirjailijoiden teoksia. Myös kaikki vapaaehtoisesti luetut kirjat sisälsivät (tai ainakin lupasivat) jotain spefiä, kun taas kurssia varten luetut kirjat olivat joko unitodellisuutta tai arkitodellisuutta.

Jälleen kerran ihan onnistunut lukuhaaste. Ne ovat kivoja, mutta huomaan samalla olevani helpottunut, kun tänään ei enää olekaan tarvinnut laskea sivumääriä. Silti tässä kuussa minun olisi tarkoitus saada luettua 11 kirjaa, jos aion saavuttaa Goodreadsin 80:n kirjan tavoitteen, mutta en tiedä, pystynkö siihen. Loppukuusta on kuitenkin joululoma, joten ehkä se on mahdollista.

Marraskuussa nähtiin myös hitusen lumeksi määriteltävää ainetta.

6 kommenttia:

  1. Hieno sivumäärä :) Minua kyllä hieman harmittaa että tämä jäi tänäkin vuonna väliin. Huomasin haasteen myös vasta marraskuun puolella, mutta tuntui liian myöhäiseltä lähteä mukaan. Varmaan ahdistuisin tuosta laskemisesta jossain vaiheessa, mutta tällä hetkellä tulee jotenkin luettua niin vähän, että olisin jotain tämmöistä kannustinta kyllä kaivannut. Eihän mikään tietysti estä kokeilemasta tätä yksinään, mutta ei se tunnu samalta... Ehkä ensi vuonna :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten minua ahdisti se, jos kirjan luku oli vaikka 35 tai 29 sivua pitkä. Haluan lukea yleensä luvun loppuun, joten tuollaiset tilanteet aikeuttivat pohdiskelua. :D Mutta jotenkin niistäkin selvittiin.

      Poista
  2. Ihana lukea toisten kokemuksia tästä haasteesta. Minusta haasteeseen osallistuminen oli mielenkiintoista, mutta olen nyt enimmäkseen helpottunut, että haaste on ohi. Ei siis ole pakko väkisin lukea niinä päivinä, jolloin ei huvita tai ei ehdi. Sivujen laskeminen oli hieman tylsää. Huomasin lukiessa katselevani, joko sivumäärä tuli täyteen. Se häiritsi hieman keskittymistä joskus. Kiva kuva kirjasta junassa. En itse tajunnut ottaa tilannekuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se helpottavaa, ettei tarvitse koko ajan kytätä lukemistaan, vaikka se samalla on mielenkiintoista. Huomasin kyllä, ettei eilen tullut luettua kuin pari sivua, kun ei enää ollut "pakko".

      Poista
  3. Mielenkiintoisia huomioita. Itsekkin olen huomannut, että lukea voi melkein missä vain. Omalta kohdaltani haaste luisui käsistä jo kolmantena päivänä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin haaste meinasi luisua useina päivinä käsistä, mutta ajattelin, että vaikkei sinä päivänä onnistunut, niin aina voi seuraavana päivänä yrittää. Ei turhaa perfektionismia (vaikka itsekin olen taipuvainen sellaiseen.)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...