keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Marjane Satrapi: Pistoja

ALKUPERÄINEN NIMI: Broderies
SIVUJA: 150
KUSTANTANUT: Like
JULKAISTU: 2003 (suom. 2010)
SUOMENTANUT: Taina Helkamo
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

Marjane Satrapi on tunnettu Persepolis - Iranilainen lapsuuteni ja Persepolis 2 - Kotiinpaluu -albumeistaan. Kun minulle iski innostus lukea sarjakuvia näin kesän ratoksi, hänen nimensä muistui mieleeni. Nopea haku kirjaston sivuille paljasti, että hän on tehnyt muitakin sarjakuvia. Summan mutikassa lainasin Pistoja-nimisen pienehkön kovakantisen kirjan, jonka muistan joskus nähneeni jossain blogissa.

Kuten Persepolis-sarjakuvat, myös Pistoja on saanut inspiraatiota Marjanen omasta elämästä. Sarjakuvatarinan kehyskertomuksena on iltatee, jonne joukko naisia kokoontuu keskustelemaan. Marjanen isoäiti johtaa puhetta - hänen mukaansa selän takana puhuminen tuulettaa sydäntä. Marjanen tehtävä on keittää tee, ja samalla kun hän tarjoilee, seurueeseen kuuluvat naiset yksi kerrallaan kertovat tarinan. Joko tarina on tapahtunut heille itselleen, tai he kertovat jotain, mitä ovat kuulleet jostain muualta. Juoruavat.

Tarinat kertovat iranilaisten naisten arjesta. Avioliitoista, avioeroista, siitä minkälaisia mahdollisuuksia Euroopassa asuva iranilainen mies voi tarjota naiselle. Vanhemmat naiset ovat sitä mieltä, että naimisiin pitää mennä vain järjellä, mutta nuoremmat haluavat mennä naimisiin rakkaudesta. Tästä väitellään. Joukossa on myös naisia, jotka ovat olleet useamman kerran naimisissa, ja naisia, jotka haluavat korostaa, ettei kaikki ole niin kamalaa kuin ennen. Naiset kertovat, kuinka miehet ovat olleet heille epäoikeudenmukaisia, mutta myös siitä, kuinka naiset ovat auttaneet toinen toisiaan.

Albumi tarjoaa kurkistuksen iranilaisten naisten elämään. Se ei ole yhtä tarkasti sidottu aikaan ja paikkaan kuin Persepolis-sarjakuvat, mutta välillä on nähtävissä pieniä yksityiskohtia: eräs nainen muun muassa haaveilee Eurooppaan muutosta, jotta hänen ei tarvitsisi pitää huivia.

Satrapin aiemman sarjakuvat tekivät minuun noin vuosi sitten suuren vaikutuksen. Pistoja ei jää niin voimakkaaksi lukukokemukseksi, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoiseksi tapaukseksi. Lukijana yritin sijoittaa iltateen viettoa johonkin kohtaan Persepolis-sarjaa. Kenties siihen vaiheeseen, kun Marjane on palannut Euroopasta takaisin Iraniin? Loppujen lopuksi se ei kuitenkaan ole tärkeää, vaan tärkeintä ovat tarinat.

Miinusta vaikeahkosta käsinkirjoitetusta tekstistä. Olen saanut kommenttia, että minulla on kyky lukea vaikka minkälaista käsialaa, joten minulle teksti ei tuottanut suuria ongelmia, mutta uskon, että jollekin se saattaa olla ratkaiseva tekijä.

n. s. 16-17. (Kirjassa ei ole sivunumeroita.)

2 kommenttia:

  1. Sarjakuvakirjat ovat jääneet minulle vieraiksi. Ehkä se on sukupolvikysymys. Tässäkin esittelemässäsi kirjassa aihe olisi aivan mielenkiintoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä, ehkä on. En minäkään sarjakuvakirjoja niin paljon ole lukenut. Pidän kyllä niistä, mutta jotenkin "unohdan" niiden olemassaolon ja keskityn romaaneihin. Niihin on myös vaikea tarttua, kun ei oikein yhtään tiedä, mikä on hyvää settiä. Romaanien saralla tietää jo paljon nimiä, joihin tutustua, mutta sarjakuvissa on vähän pihalla. Ehkä se pikku hiljaa selviää, kun vähän etsii luettavaa.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...