maanantai 27. maaliskuuta 2017

Chris Colfer: Stranger Than Fanfiction

SIVUJA: 295
KIELI: Englanti
KUSTANTANUT: Atom
JULKAISTU: 2017
MISTÄ MINULLE: Oma ostos

Chris Colfer ei kyllä ole lukenut kovin paljon fanifiktiota, jos hän uskaltaa nimittää omaa kirjaa kummallisemmaksi kuin fanifiktio.

Kirjan nimeä on kyllä kiitettävä siitä, että se kiinnittää heti huomion. Se haastaa. Voiko joku olla kummallisempaa kuin fanifiktio?

Chris Colfer on Glee-näyttelijäuransa jälkeen kunnostautunut kirjailijana. Hänen The Land of Stories -fantasiakirjasarjasta on julkaistu viisi osaa, kuudes ja viimeinen ilmestyy tämän vuoden heinäkuussa. Olen lukenut sarjan kaksi ensimmäistä osaa, niiden (aika vanhat) arvostelut voi lukea tästä ja tästä. Noin 8-14-vuotiaille suunnattujen fantasiakirjojen lisäksi Colfer on päättänyt laajentaa nuortenkirjojen puolelle. Nuortenkirjat eivät ole hänelle aivan täysin uusi aluevaltaus, sillä ennen The Land of Stories -kirjoja hän on julkaissut Struck by Lightning -nimisen kirjan, jonka niin ikään arvioin blogissani vuosia sitten. Kenties Colfer on kirjallisuusmaailmassa onnistunut profiloitumaan lastenkirjailijana, sillä hänen uusin kirjansa Stranger Than Fanfiction sisälsi jälkikirjoituksessa pahoittelut siitä, että kirja sisälsi niin paljon kiroilua ja epäkunnioitettavaa käyttäytymistä.

Kirja kertoo kaveriporukasta, jota yhdistää yhteinen fanituksen kohde, kovasti Doctor Whota muistuttava TV-sarja nimeltään Wiz Kids. Teini-ikäiset ovat juuri valmistuneet high schoolista ja he ovat syksyllä aloittamassa jatko-opiskelupaikoissaan, kukin eri koulussa. He ovat huolissaan ystävyytensä pysyvyydestä, joskin he ovat varmoja, että yhteinen fanituksen kohde pitää heidät yhteyksissä vielä collegenkin aikana. Sinetöidäkseen ystävyytensä he tekevät sen, mitä lukuisissa amerikkalaisissa nuortenkirjoissa tehdään: lähdetään road tripille. Hetken mielijohteesta yksi kaveruksista, Topher, kutsuu Wiz Kidsin päätähden Cash Carterin heidän seurakseen, varmana siitä, ettei Carter edes näe koko viestiä. Kaikkien yllätykseksi Cash Carter kuitenkin ilmestyy lähtöaamuna pikkukaupungin lähiöön ja hyppää kaveriporukan auton kyytiin.

Stranger Than Fanfiction on vaikea lukea täysin fiktiivisenä kirjana. Jopa omistuskirjoituksessa Colfer viittaa siihen, että osa kirjan tapahtumista on sattunut hänelle oikeasti. Chris Colfer on minulle tuttu näyttelijä, joten huomasin kirjassa useita yksityiskohtia hänen elämäänsä. esimerkiksi selkeästi päähenkilön asemaan nousevalla Topherilla (huom. lyhenne Christopherista) on erityishoitoa vaatia sisarus, samoin kuin Colferilla. Myös Cash Carter on vaikea olla kuvittelematta minkään muun kuin Colferin näköisenä. Luonteeltaan Colfer on kuitenkin Carterin erottanut itsestään: Carten paljastu todelliseksi Hollywood-ääliöksi, joka marssii road tripille design-nahkasaappaissa ja tukevasti aineissa. Koko ikänsä Wiz Kidsejä fanittanut kaveriporukka joutuu arvioimaan uudelleen sen, kuinka paljon he oikeasti sarjasta pitävätkään.

Chris Colfer on siinä mielessä hyvä kirjoittaja, että hän tietää, missä vaiheessa paljastaa tietoa. Stranger Than Fanfiction on sillä tavalla rento kirja, että sitä lukiessa pystyi luottamaan siihen, että joka luvussa tapahtuu jotain merkittävää, joten kirjaa oli palkitsevaa lukea esimerkiksi illalla väsyneenä pienikin pätkä. Juoni eteni. Kirja pohjustaa hyvin jokaisen road tripille lähtevän henkilön elämäntilanteen ja ongelman, jolle todennäköisesti löytyy ratkaisu automatkan aikana.

Hyvin tasaisessa johdonmukaisuudessa piilee myös kirjan heikkous. Koska joka luvussa odottaa jotain juonen kannalta tärkeää, mikään käänne ei tule yllätyksenä. Jokainen ongelma saa jonkinlaisen päätöksen, ja kirjan lopetus on jotenkin hyvin hollywoodmainen. Jollain tapaa se sopii niin kirjan luonteelle kuin itse fiktiiviselle näyttelijälle Cash Carterillekin - kirja selvästi kritisoi Hollywoodia ja filmibisneksen absurdiutta, Cash Carter selvästi haluaa taistella sitä vastaan, mutta sekä kirja että hahmo ovat jumissa elokuvamaailman kahleissa. Kysymys kuuluukin, tekikö Colfer loppuratkaisun tietoisena tästä näkökulmasta, vai onko hän itse niin syvällä siinä maailmassa, ettei edes huomannut kirjansa kliseitä. Tahdon veikata ensimmäistä vaihtoehtoa.

Mitä siihen fanifiktioon tulee, niin olen kyllä lukenut oudompaa fanifiktiota kuin tämä kirja, enkä edes ole kovin lukenut fanifiktion saralla. Stranger Than Fanfiction on silti ihan kiitettävä nuortenkirja, joka tarjoaa taatusti monille hauskoja hetkiä varsinkin fanielämän osuvasta kuvauksesta. Toivottavasti Colfer kirjoittaa lisää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...