lauantai 2. helmikuuta 2019

Aino Kallas: Sudenmorsian


Osana Suomen kirjallisuuden opintokokonaisuutta oli kahden opintopisteen essee. Alun perin tarkoitukseni oli tehdä Timo K. Mukan romaanista Maa on syntinen laulu, mutta aivan viime hetkillä päätin vaihtaa romaania. Tajusin, että kirjalistassa on Aino Kallaksen Sudenmorsian, jonka olin jo aiemmin lukenut. Päätin lukea romaanin uudestaan uusin, opinnoissa pidemmälle edennein silmin.

Romaani kertoo Aalosta, Priidik metsävahdin vaimosta, joka eräänä päivänä susijahtia seuratessaan saa sudelta kutsun tulla suolle. Kutsu on voimakas, ja vaikka Aalo aluksi yrittää sitä vastustaa, juhannusyönä hän ottaa kutsun vastaan ja saa ylleen sudenturkin, jonka turvin pääsee kokemaan aivan uudenlaista hekumaa. Ihmissudet ovat kuitenkin nousseet riesaksi Hiidenmaalla, eikä Aalokaan ole turvassa yhteisöstä, joka pitää kaikkea vierasta vaarallisena.

Käsittelin esseessäni romaania 1900-luvun alun modernismin ja uuden naiskuvan näkökulmasta. Vaikka suomalainen modernismi liitetään usein 1950-luvulle, jo vuosisadan alussa, varsinkin 1920-luvulla, oli nähtävissä modernismin merkkejä: romaanit käsittelivät nykyaikaa, uusia keksintöjä ja kaupunkielämää. Tässä suhteessa Sudenmorsian on poikkeus, sillä se sijoittuu 1600-luvun talonpoikaismiljööseen, mutta maalaismiljööstään huolimatta Aalo on luettavissa osaksi 1900-luvun uutta naiskuvaa. 

Aalo ei suostu asettumaan yhteiskunnan muottiin yksipuolisena kilttinä vaimona, vaan hänessä on kaksi puolta, yön villi peto ja päivän kuuliainen puoliso. Hän itse kokee elämänsä hyvänä eikä hänellä ole vaikeuksia sovittaa kahta puoltaan elämäänsä, mutta kyläyhteisö ei pysty hyväksymään Aaloa. Näin Aalo kuvastaa 1900-luvun alun naista, jossa on monta puolta ja joka ei koe puolien olevan toisiaan poissulkevia, mutta joita muiden on vaikea sulattaa. 1900-luvun alussa todelliset naiset kamppailivat esimerkiksi perheen ja ammatin yhdistämisessä - muun muassa Aino Kallas.

Nykylukijasta Aaloa voi olla vaikea pitää erityisen feministisenä hahmona, sillä hänen puolestaan tehdään paljon päätöksiä, ja romaanin lopussa Aalon aviomies vielä päättää, mitä Aalon susimuodolle tapahtuu. Aaloa voi olla vaikea nähdä suoraan uuden naisenkaan näkökulmasta, sillä hän ei tunnu tekevän romaanin aikana yhtään päätöstä itse. Hänet on jo syntymästään saakka merkitty paholaisen merkeillä eli punaisilla hiuksilla ja luomella vasemman rinnan alla, ja suden kutsu suolle kuvataan enemmänkin pakkomielteenä kuin aktiivisena päätöksenä ryhtyä ihmissudeksi. Aalolle ei anneta vaihtoehtoja, vaan hänet on merkitty lankeavaksi ilman hänen omaa päätöstään. Tarkastelinkin tätä esseessäni huolellisesti ja tulin lopulta lopputulokseen, että vaikka Aalo ei itsenäisesti teekään kaikkia elämänsä ratkaisuja, romaani silti kuvastaa sitä, kuinka uusi nainen yrittää saada itselleen vapautta. Aalossa on syntymästään saakka monta puolta ja kun hän päästää kaikki puolet vapaaksi, hän kokee itse olevansa täysi. Romaanin julkaisuajankohta vain on voinut vaikuttaa siihen, kuinka Aalon tarina on kerrottu. Maailma ei kenties ollut silloin valmis lukemaan täydellisen aktiivisesta naishahmosta, vaan Aalon kamppailu piti kertoa toisin.

Sudenmorsian on mielestäni edelleen erittäin mielenkiintoinen teos, enkä päässyt kahdeksan sivun esseessäni edes lähellekään sitä syvyyttä, mistä olisin halunnut romaania tarkastella. Se sisältää lukuisia viittauksia Raamattuun, paikalliseen historiaan ja ihmissusimyyttiin. Teksti vilisee latinankielisiä lainauksia ja jopa sen vanhahtava suomen kieli tarjoaisi mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia. En lainkaan ihmettele, että Sudenmorsiamesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita ja väitöskirjoja. Se toimii sekä yhdellä istumalla luettavana kauniskielisenä romaanina, josta voi nauttia hetken ja laittaa sen jälkeen sivuun, mutta kun siihen alkaa paneutua, tekstistä on löydettävissä lukuisia tasoja. 


AINO KALLAS: SUDENMORSIAN. HIIDENMAALAINEN TARINA
SIVUJA: 141
KUSTANTANUT: Otava (minun painokseni)
JULKAISTU: 1928 (minun painokseni 2003)
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

Edellinen bloggaukseni Sudenmorsiamesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...