keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Margaret Atwood: Oryx ja Crake

Margaret Atwoodin MaddAddam-sarjan ensimmäinen osa Oryx ja Crake sijoittuu tulevaisuuden Yhdysvaltoihin, jossa erittäin tarttuva ja tappava sairaus on pyyhkinyt lähes koko ihmiskunnan pois pelistä. Romaani seuraa Lumimiestä, joka arvelee olevansa ainoa eloonjäänyt ihminen. Maata asuttavat nyt eläimet (niin alkuperäiset kuin ihmisten geenimanipulaation seurauksena syntyneet uudet lajit) sekä uusi ihmislaji, jota myös crakelaisiksi kutsutaan. Eläimillä ja crakelaisilla menee hyvin. Luonto tarjoaa ravintoa ja suojaa eläimille, ja crakelaisetkin pärjäävät erinomaisesti, sillä heidän luojansa Crake on istuttanut heihin lukuisia luonnossa selviytymistä helpottavia ominaisuuksia.

MaddAddam-sarja on trilogia, jonka kolmannen osan Uuden maan olen lukenut jo vuonna 2015. Oryx ja Crake päätyi lukulistalleni kirjallisuuden opintojen seminaarin takia - tämä on yksi teos, jota käsittelemme siellä. Olikin erittäin kiinnostavaa lukea nyt romaani, jonka maailma on jo osittain tuttu jatko-osan seurauksena.

Sarja ei etene kronologisesti, vaan jokainen osa on itsenäinen teos. Kaikki romaanit sijoittuvat samaan maailmaan ja kertovat jopa samanaikaisista tapahtumista, mutta eri näkökulmista ja eri paikoista. Tämän vuoksi uskalsin aikoinaan tarttua Uuteen maahan. Silloin kuvittelinkin ymmärtäväni kaiken, mutta Oryxin ja Craken lukemisen jälkeen minun on myönnettävä, että olin vuonna 2015 hakoteillä. Suosittelen trilogian lukemista kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäinen osa nimittäin yleensä esittelee maailman lukijalle perusteellisemmin kuin jatko-osat.

*

Romaanin alussa ihmisten maailma on loppunut. Lukija kohtaa Lumimiehen, joka yrittää tulla toimeen crakelaisten kanssa, mutta jokapäiväinen elämä on kamppailua. Kaikesta on pulaa. Ruoasta, vedestä, auringonsuojasta ja ihmisseurasta. Pian Lumimies tajuaa, että hänen on lähdettävä jälleen yhdelle hankintaretkelle entisille asuinalueille. Ehkä jossain vielä on ruokaa, vettä tai antibiootteja. Jopa olutta. Matka ihmisasutuksen raunioille palauttaa Lumimiehen mieleen tapahtumia, jotka johtivat nykytilaan. Ennen hänet tunnettiin nimellä Jimmy.

Jimmy oli kasvaessaan kaikin puolin keskinkertainen poika, jonka isä teki liikaa töitä ja äiti oli masentunut. He kaikki asuivat Piirissä, joka on varattu vain harvoille ja valituille. Piirissä kaikki on hyvin, mutta sen ulkopuolella vallitsee kaaos. Omilla ansioillaan Jimmy ei kenties Piiriin pääsisi, mutta hänen vanhempiensa haastava ja rahallisesti tuottava työ geenimanipulaation parissa takaa heille mukavat oltavat. Koulussa Jimmy tutustui Glenniin, joka myöhemmin otti käyttöön nimen Crake, heidän yhdessä pelaamansa Sukupuutio-pelin nimimerkin mukaan. Crake oli harvinaisen älykäs, mutta hiukan etäinen poika. Crake ja Jimmy ystävystyvät, vaikka heillä ei tunnu olevan paljon yhteistä.

Jimmy/Lumimies on erikoislaatuinen päähenkilövalinta, sillä hänen osansa romaanissa on jäädä tarkkailijan rooliin. Hän seuraa, kuinka Crake etenee urallaan ja päätyy korkeaan asemaan yhtiössä, joka kehittää geenimanipulaation avulla uusia lajeja tai muokkaa vanhojen ominaisuuksia. Jimmy itse päätyy kehnoon kouluun ja siitä aliarvostettuun työpaikkaan mainoslauseuden kirjoittajana. 

*

Oryx ja Crake on kiistatta 2000-luvun alun ekokriittisen tieteiskirjallisuuden klassikko. Ilmestymisajankohtanaan romaanissa esitellyt ympäristöaiheet ja todelliselta tuntuvat tulevaisuudenkuvat biologian mahdollisuuksista tekivät suuren vaikutuksen lukijakuntaan. 

Nyt vuonna 2019 romaani on valitettavasti kärsinyt ajan kulumisesta. Oryx ja Crake nostaa esiin aiheita, jotka olivat 2000-luvun alussa tapetilla, ja vaikka niistä puhutaan edelleen, keskustelu on siirtynyt muihin ongelmiin, kuten ilmastokysymyksiin. 

Vaikka romaani tuntuukin hiukan vanhentuneelta, se on silti ansainnut paikkansa tieteiskirjallisuuden merkkiteosten joukossa. Teos kuvailee yhden mahdollisuuden siitä, miten meidän tuntema maailmamme voi loppua. Romaani tuntuu tässä suhteessa edelleen äärimmäisen ajankohtaiselta.

Romaanin raskaan aiheen takia olen hämmentynyt siitä, miksi päähenkilöksi on valittu Jimmy, joka on moraaliton tyhjäntoimittaja, joka on mielihalujensa vietävänä. Jimmy tuntuukin edustavan jokamiestä, jolle vain sattuu lankeamaan viimeisen jäljellä olevan ihmisen rooli. Hän seuraa sivusta, kuinka maailma tuhoutuu, mutta hän ei voi tehdä sille mitään. Jimmy voisi olla kuka vain meistä. 

Kokonaisuutena Oryx ja Crake on erittäin nopealukuinen teos. Kerronta rullaa reippaasti Jimmyn menneisyyden ja Lumimiehen nykyisyyden välillä. Lukijalle valkenee sivu sivulta, mitä menneisyydessä on tapahtunut. Tuntuu hassulta suositella tätä kirjaa kevyenä iltalukemisena, mutta sitä se tavallaan on. Teksti on kevyttä, sisältö taas ei ole.

ALKUPERÄINEN NIMI: Oryx and Crake
SIVUJA: 487
KUSTANTANUT: Otava
JULKAISTU: 2003 (suom. 2003) 
SUOMENTANUT: Kristiina Drews
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...