keskiviikko 4. syyskuuta 2019

Lauren Beukes: Säkenöivät tytöt


Lauran Beukes oli vuoden 2018 Finnconin yksi kunniavieraista. Koska olin mukana tapahtuman järjestämisessä, halusin tutustua minulle ennalta tuntemattomaan kirjailijaan. Luin ensiksi Beukesin kirjan Zoo City – Eläinten valtakunta. Itse tapahtumasta taas ostin (ja pyysin siihen nimmaria) Beukesin ensimmäisen suomennetun teoksen Säkenöivät tytöt.

Säkenöivät tytöt kertoo sarjamurhaajasta, joka matkustaa ajassa. Romaani sijoittuu Chicagoon noin vuosikymmenten 1930–1990 välille. Vuonna 1931 Harper Curtis -niminen mies saa haltuunsa avaimen, joka vie hänet eriskummalliseen taloon. Talosta löytyy lista naisten nimiä. Nimet kiehtovat Harperia. Pian hän huomaa, että talon kautta on mahdollista matkustaa eri aikakausiin, ja joka aikakaudesta löytyy nuori nainen, joka säkenöi. Harper ei voi olla huomioimatta näitä naisia, ja pian hän tajuaa haluavansa tappaa jokaisen säkenöivän tytön. Hän kulkee aikakaudesta toiseen murhaten tyttöjä, kunnes yksi heistä jää eloon vuonna 1989.

Kirby Mazrachi ei saa rauhaa, vaan alkaa pahoinpitelystä toivuttuaan selvittää, kuka hänen murhaajansa on. Hän onnistuu löytämään kaavan, joka on jatkunut vuosikymmenestä toiseen, kauemmin kuin mitä yksikään ihminen pystyisi jatkamaan aktiivisena. 

Säkenöivien tyttöjen idea on mehukas, mutta toteutus lattea. Beukesin kirjoitustyyli ei iske minuun. Hän käyttää paljon sanoja tarkkojen yksityiskohtien kuvailuun, mutta kielestä puuttuu elävyys. Tuntui, kuin luetteloa olisi lukenut. Beukes on vienyt näytä, elä kerro -metodin niin pitkälle, että minä ainakin pitkästyin. Pitkästymistä jatkui noin vuosi. Aloitin kirjan nimittäin jo kesällä 2018, jumituin syksyllä ja vasta syksyllä 2019 päätin lukea kirjan loppuun. Päätöksen jälkeen kirja eteni varsin reippasti. Beukes paljastaa juonta sen verran sopivissa annoksissa, että tarinassa jaksaa pysyä perässä. Emotionaalista sidettä juoneen ja hahmoihin ei kuitenkaan pääse muodostumaan.

Tunnesiden puute on aika iso puute kirjassa, joka käsittelee niinkin vakavaa aihetta kuin naisten sarjamurhia. Voiko tunnekylmyys jopa olla kirjallinen keino, jolla etäännytään lukija muuten liian raskaista aiheista? Kirjan lukeminen olisi ollut hyvin raskasta, jos olisin reagoinut jokaisen nuoren naisen kuolemaan voimakkaasti. Ainoa, joka lopulta onnistui koskemattamaan minua, oli tieteellisellä urallaan pitkälle edenneen naisen murha.

Monet tuttuni ovat sanoneet, että Säkenöivien tyttöjen lukeminen oli ahdistavaa tai että kirja jopa jäi kesken sen raakuuden takia. Ahdistavaa tässä teoksessa on kaiken sen murhaamisen jälkeen se, ettei lopullista oikeutta tapahdu. Yksi murhaaja ehkä saadaan kiinni, mutta pahuus ei poistu maailmasta. 

LAUREN BEUKES: SÄKENÖIVÄT TYTÖT
ALKUPERÄINEN NIMI: The Shining Girls
SIVUJA: 361
KUSTANTANUT: Schildts & Söderströms
JULKAISTU: 2013 (suom. 2013) 
SUOMENTANUT: Virpi Vainikainen
MISTÄ MINULLE: Oma ostos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...