perjantai 5. lokakuuta 2018

Effie Calvin: The Queen of Ieflaria (Tales of Inthya 1)

Effie Calvinin Queen of Ieflaria nousi tietoisuuteeni modernisti twitterin kautta. Algoritmi nosti feedilleni kirjailijan hehkutuksia kirjan kannesta. Sen tummansininen ja kimaltevela ulkonäkö kiinnittivät huomioni, ja kun vielä luin kirjan takakannen, päätin hankkia kirjan luettavakseni.

EFFIE CALVIN: THE QUEEN OF IEFLARIA
SIVUJA: 182
KIELI: Englanti
KUSTANTANUT: Ninestar Press
JULKAISTU: 2018
MISTÄ MINULLE: Oma ostos

Prinsessa saa aina prinssin, tai niin ainakin Rhodian prinsessa Esofi luuli koko nuoruutensa, sillä hänet kihlattiin Ieflarian kruununprinssi Albionille jo pikkutyttönä. Liitto olisi täydellinen: Esofi toisi Ieflariaan kauan kadoksissa olleen taikuuden, jonka avulla voitaisiin taistella lohikäärmeitä vastaan, ja samalla Esofin sosiaalinen status nousisi huimasti. Kaikki olisi hyvin, ellei Albion olisi mennyt menehtymään taistelussa lohikäärmeitä vastaan aikuisuuden kynnyksellä.

Niin 17-vuotias Esofi joutuu matkustamaan Ieflariaan surullisissa merkeissä. Hän oli valmistautunut avioliittoon, mutta onkin nyt matkalla esittämään surunvalittelunsa. Takaraivossa jyskyttää tieto siitä, että jotain on tehtävä. Esofia on kasvatettu koko ikänsä astumaan Ieflarian kuningattareksi, eikä hän osaa kuvitella elämälleen mitään muuta suuntaa. Kun hän saapuu perille, edesmenneen prinssin vanhemmat esittävät yllättävän ehdotuksen: kenties Esofi voisi mennä Albionin siskon kanssa naimisiin? Näin Esofista tulisi kuningatar ja Ieflaria saisi avioliiton kautta taikuuden takaisin.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin itse morsianehdokas. Prinsessa Adale ei ole halukas astumaan valtaan, saati edes asettumaan muutenkaan aloilleen. Esofi päättää kuitenkin sinnitellä. Hänet on kasvatettu Ieflarian kuningattareksi, ja sellaiseksi hän aikoo päätyä.

Queen of Ieflaria on pienen yhdysvaltalaisen LGBT-kustantamon uuden fantasiasarjan avaus. Kirja lähtee liikkeelle oletuksesta, että lukija tuntee tavanomaisimmat fantasiaelementit. On linnoja, lohikäärmeitä, eri maita, taikuutta ja erilaisia uskontoja, joita ei tarvitse kuvailla lukijoille sivukaupalla. Tämän vuoksi Queen of Ieflaria on napakka 171:n sivun mittainen kertomus, jossa on kaikki tarvittava maailmanrakennus sekä ihmissuhdekehitys, jota juoni vaatii.

Calvinilla on selvästi ollut kirjoittaessa hauskaa. Tätä kirjaa lukiessa tulee olo, että Calvin on haistattanut pitkät monille vakiintuneille säännöille ja päättänyt vain kirjoittaa, mitä on halunnut. Queen of Ieflaria kertoo tarinan maailmasta, jossa käsitettä seksuaalinen suuntautuminen tuskin tunnetaan. Kukaan ei räpäytä silmiään sille, että prinsessa Adale on nainen. Suuremmaksi ongelmaksi koetaan se, ettei Adalen katsota olevan luonteeltaan sopiva puolisoehdokas, joten paikalle marssitetaan suvun muita naimaikäisiä, perimysjärjestyksessä tarpeeksi lähellä olevia henkilöitä tavoittelemaan prinsessa Esofin kättä. Pian onkin kasassa kilpakosintatilanne, jossa Esofi on suuressa vaarassa hukkua lahjojen alle.

Suuret kirjalliset ansiot eivät ole Queen of Ieflarian vahvuus, mutta viihteellisenä fantasiatarinana se toimii mainiosti. Parhaimmillaan tarina onnistuu käsittelemään sellaisiakin vakavia aiheita kuin sisaruksen ennenaikainen kuolema, uskontojen tulkinta sekä vieraiden kulttuurien ymmärtäminen. Tämä romaani on virkistävä tuulahdus vakavien tiiliskivifantasiaromaanien joukossa.

__________________
Arvostelu on kirjoitettu alun perin Spiniä varten. Tekstiä on muutettu vain johdannon ja joidenkin muotoilujen osalta. Arvostelu löytyy Spinin numerosta 2/2018, joka on ilmestynyt Turun kirjamessuilla 5.10.2018. Spin tilattavissa myös netitse osoitteesta http://www.tsfs.fi/?spin.html

2 kommenttia:

  1. Vau, kuulostaa lukemisen arvoiselta kirjalta! Myös sopivan lyhyt, että tällainen "luen vain tietokirjoja" -tyyppi ehtii ahmaista siellä tietokirjojen välissä ihan puolihuomaamatta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tosiaan oli mukava kirja, jonka luki kauheasta lukujumista huolimatta.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...