lauantai 30. marraskuuta 2019

Kolme pientä tietokirjaa: Yksityistilaisuus, Miehiä ja naisihmisiä & 50 Queers Who Changed the World

TARJA HAUTANEN: YKSITYISTILAISUUS –TURKULAISTEN HOMOJEN JA LESBOJEN KULTTUURIHISTORIAA
SIVUJA: 81
KUSTANTANUT: Seta
JULKAISTU: 2005
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

Tarja Hautasen opinnäytetyöhön perustuva julkaisu käy läpi turkulaisten homojen ja lesbojen elämää 1900-luvun aikana. Tutkimusta varten on haastateltu iäkkäistä LGBTQ-ihmisiä. Teos antaa mielenkiintoisten ikkunan siihen, minkälaista homojen ja lesbojen elämä on ennen ollut Suomessa.

1900-luvun alussa seksuaalivähemmmistöjen edustajat joutuivat elämään piilossa. Monet homomiehet tapasivat toisiaan puistoisa, erityisesti puistojen julkisissa käymälöissä. Pitkiä suhteita muodostettiin harvoin, vaan kohtaamiset olivat luonteeltaan pikaisia. Jos onnistui tutustumaan oikeisiin ihmisiin, heidän luokseen saattoi päästä yksityisiin juhliin, joissa omaa identiteettiään saattoi ilmaista turvallisessa seurassa. Tyypillistä oli, että homomiehet etsivät nopeaa seuraa yön pikkutunneilla, kun taas lesbonaiset muodostivat verkostoja ja elivät esimerkiksi kämppiksinä toistensa kanssa.

1900-luvun edetessä pidemmälle, varsinkin kun homoseksuaalisten tekojen kriminalisoiti poistettiin rikoslaista vuonna 1971, seksuaalivähemmistöjen järjestäytynyt toiminta alkaa kukoistaa. Hautasen kirjassa kerrotaan, millä lailla turkulaiset seksuaalivähemmistöjen edustajat muistavat toimintansa alun. Toiminta oli aluksi pientä ja melko suloistakin: esimerkiksi tanssiaisten jälkeen haluttiin siivota erityisen hyvin, jotta järjestävät saavat hyvän maineen tilavuokralaisena. 

Kirja kertoo siitä, kuinka suurimmalla osalla ihmisistä on vain halua elää omaa elämäänsä rauhassa. Suurin osa informanteista muistelee sitä, kuinka he olivat iloisia, kun pääsivät juhliin, joissa saattoivat tanssia haluamansa ihmisen kanssa. Kiinnostavan historiakatsauksen lisäksi kirjan lähdeluettelo on erinomainen vinkkilista laajempaan perehtymiseen, jos siihen kokee tarvetta.

MILA ENGELBERG: MIEHIÄ JA NAISIHMISIÄ – SUOMEN KIELEN SEKSISMI JA SEN PURKAMINEN
SIVUJA: 150
KUSTANTANUT: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE
JULKAISTU: 2018
MISTÄ MINULLE: Oma kirja

Suomen kieltä pidetään tasa-arvoisena, koska siinä on sukupuolineutraali hän-pronomini. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, todistaa Mila Engelberg Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE:n julkaisussa Miehiä ja naisihmisiä. Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

Engelberg käy kirjassaan läpi erilaisia ilmiöitä siitä, miten sukupuoli näkyy suomen kielessä. Esimerkiksi piilosukupuoli tarkoittaa sitä, että sukupuoli oletetaan, vaikkei sitä sanota. Hän-pronominin piilosukupuoli on löydetty tekemällä käännöskokeita: koehenkilöitä on pyydetty kääntämään suomenkielisiä lauseita kielille, joissa on sukupuolittunut pronomini tai muita suvullisia sanoja. Lauseet käännettiin lähes aina viittaamaan miehiin, ellei lauseessa selvästi ollut jotain naissukupuoleen viittaavaa. (Esim. "Hän on hyvä äiti.")

Kirjassa käydään läpi myös esimerkkejä siitä, kuinka sukupuoli tuodaan esiin väkisin, kuten käyttämällä mies- tai nainen-sanoja tarpeettomasti pronominin sijaisena. Sukupuoli tulee esiin myös sanoissa, joissa on erilaisia sukupuoleen viittaavia päätteitä, kuten sisäkkö, opettajatar tai ruustinna.

Kielen tason seksimin osoittamisen lisäksi Engelberg tarjoaa ratkaisuja sen purkamiseen. Yksinkertainen ilmiön tietoisuuden lisääminen on hyvä ensiaskel, mutta sen jälkeen voi tehdä myös muita toimia. Muun muassa erilaiset ammattinimikkeet olisi hyvä nimetä uudestaan sukupuolineutraalisti. Sukupuolittuneet ammattinimikkeet voivat ohjata ihmisiä erilaisille urille oman sukupuolensa mukaan. Engelbergin mukaan "henkilö" ei ole ainoa sana, jolla mies-sanan voi korvata, vaan suomen kieli tarjoaa monenlasia sanajohdoksia sekä muita sanoja, jotka kuvaavat ammattia paremmin. (Esim. palomies = palopelastaja) 

Mielestäni tämä kirja on hyvä teos jokaiselle, joka on kiinnostunut parantamaan omaa viestintäänsä. Kirja käyttää jonkin verran kielitieteellistä termistöä, mutta teksti on kirjoitettu selkeästi ja mielenkiintoisesti.


DAN JONES & MICHELE ROSENTHAL: 50 QUEERS WHO CHANGED THE WORLD – A CELEBRATION OF LGBTQ+ ICONS
SIVUJA: 112
KUSTANTANUT: Hardie Grant
JULKAISTU: 2017
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

Kirja kertoo nimensä mukaisesti viidestäkymmenestä LGBTQ-ihmisestä, jotka muuttivat maailmaa. Jokaiselle ihmiselle on varattu aukeama, josta toisella sivulla on esittelyteksti ja toisella sivulla muotokuva.

Piirretyt muotokuvat ovat visuaalisesti tosi kivoja, mutta ne eivät ole kauhean informatiivisia. Oikea valokuva olisi antanut paremman mielikuvan siitä, miltä ihminen on näyttänyt. Mielestäni muotokuvat eivät aina olleet näköisiä. Esimerkiksi Ellen DeGeneres ei olisi ollut tunnistettavissa, ellen olisi lukenut hänen nimeään viereiseltä sivulta. Päädyinkin kirjaa lukiessani googlaamaan heidän valokuviaan.

Kirja painottuu voimakkaasti HIV-aktivisteihin. Heitä toki on ollut paljon ja heidän työnsä on ollut erittäin arvokasta. Lisäksi kirja on voimakkaasti 1900-lukupainotteinen. Ainoa 1800-luvulla elänyt henkilö, joka on päässyt kirjaan mukaan, on Oscar Wilde. Toisaalta historia ei tunne kovin monta menneisyyden LGBTQ-ihmistä, varsinkaan kun menneisyyden ihmiset ovat eläneet täysin erilaisissa kokemusmaailmoissa, joissa ei ole ollut käytössä nykymaailman sanastoa, jolla kuvailla omaa identiteettiään.

Muistin tätä kirjaa lukiessani, ettei tämänkaltainen luettelomainen kirja sovi minulle. Tarvitsen pidemmän tarinan, jotta henkilö jää minulle mieleen. Kirja toimikin paremmin nopeana esittelykirjana, josta poimin vinkkejä syvempää perehtymistä varten. Löysinkin muutaman kirjailijan, joiden teoksiin haluan tutustua tarkemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...