torstai 26. joulukuuta 2019

Suomea lohikäärmeille esittelee hienon maailman, mutta ei käytä sitä täysillä


Briitta Hepo-Ojan kolmas romaani Suomea lohikäärmeille esittelee lukijalle lähitulevaisuuden Suomen, joka on tasavallan sijasta monarkia, jossa uskotaan haltioihin ja jonka luonnolliseen eläinkuntaan kuuluvat lohikäärmeet. Romaani tarjoilee lukijalle rikkaan maailman, mutta ei käytä sitä täysillä.

Vuonna 2020 suurin valta Suomessa on kuninkaallisilla ja aatelisilla. Pinnan alla kytee TASA, tasavaltaa radikaalisti ajava liike. Tämän lisäksi Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa on irrottautunut omaksi suljetuksi maakseen, josta liikkuu vain hurjia huhuja. Etelä-Suomessa vallitsee kansanusko. Ihmiset uhraavat haltioille ja hoitavat sairauksia yrteillä Noitia on olemassa, mutta he ovat edelleen vainottuja.

Romaani kertoo Timjamista, tuttavallisesti Timistä, joka saa enoltaan lahjaksi lemmikkilohikäärmeen. Lohikäärmeet olivat ennen suuria ja mahtavia, mutta nykyiset ovat niin pieniä, että mahtuvat hillopurkkiin. Timin lohikäärme ei osaa suomea, joten hän yrittää opettaa sitä sille. Lohikäärme ei oikeastaan puhu mitään muutakaan kieltä. 

Samaan aikaan ritarisukuun kuuluva Lynx painii ahdistavan lupauksen parissa. Ritarikoodiston mukaan ritarit eivät saa rikkoa tekemiään lupauksia, ja Lynx meni lupaamaan 16-vuotiaana serkulleen Franzille, että menee tämän kanssa naimisiin, jos kumpikin ovat sinkkuja 25-vuotiaina. Lynxin aatelisystävä Magdalena sabotoi kaikki Lynxin orastavat suhteet kertomalla Lynxin jo olevan kihloissa. 

Sekä rahvaaseen kuuluva Tim että aatelinen Lynx valmistautuvat kuninkaallisin häihin. Prinsessa Freija on menossa naimisiin aatelittoman miehen kanssa, mitä pidetään suurena askeleena tasa-arvon edistämiselle. Häät ovat suuri kansallinen juhla, jonka ajatellaan kohottavan yleistä ilmapiiriä koko Suomessa.

Suomea lohikäärmeille alkaa mielenkiintoisesti, mutta juoni valitettavasti notkahtaa alun jälkeen. Tässä romaanissa olisi aineksia hurjan kiinnostavaan tarinaan. Romaani petaa juonta, jossa käsitellään rahvaan ja aateliston eriarvoisuuden kasvusta johtuvien jännitteiden purkautumista. Lopulta romaani kuitenkin keskittyy Timin ja Lynxin romanssiin, eikä romanssi ole erityisen hyvin rakennettu.

Timillä ja Lynxillä ei ole mitään yhteistä. He ovat täysin erilaisista maailmoista eivätkä tunnu kohtaavan toisiaan kunnolla. Jopa silloin, kun Lynxiltä kysytään, mitä hän näkee Timissä, hän ei osaa vastata kunnolla. Kai heidän romanssinsa perustuu siihen, että he ovat nuoria ja kokemattomia eivätkä edes ajattele sitä, sopivatko he oikeasti toisilleen.

Aatelisen ja tavallisen kansalaisen välinen suhde voisi tarjota mielenkiintoisen näkökulman monarkistiseen Suomeen, mutta luokkaerot eivät aiheuta Timille ja Lynxille juuri mitään konflikteja. Muutama tuttava kohottaa suhteelle kulmia, mutta kukaan ei esimerkiksi tule varsinaisesti kieltämään heidän tapailuaan.

Olisin kovasti halunnut pitää tästä romaanista, koska sillä olisi kaikki ainekset siihen. Pidän luokkaerot ylittävistä romansseista erittäin paljon, jos ne on hyvin kirjoitettu. Olin myös erittäin kiinnostunut monarkistisesta Suomesta ja kaikesta pienestä taikuudesta, mitä Suomessa esiintyy. Tarina ei ole kuitenkaan kerrottu niin, että siitä saisi kunnon otteen. Hepo-Ojan kieli on korutonta, toteavaa ja lyhytvirkkeitä. Maailma rakentuu hienovaraisten vihjeiden avulla, ja vihjeitä on huomattavasti enemmän kuin varsinaista juonta. Tämän romaanin maailmasta voisi ammentaa moniin jatko-osiin, mutta ainakaan tämä kirja ei kannusta lukemaan lisää.

Lisäksi lohikäärme jää romaanissa harmilliseksi sivujuoneksi. Odotin koko kirjan ajan, että lohikääme esimerkiksi alkaisi oikeasti puhua suomea ja paljastaisi jotain juonen kannalta tärkeää, mutta niin ei tapahdu. Lohikäärmeen juonellinen osuus on niin ohut, ettei sitä olisi tarvittu kirjassa oikeastaan ollenkaan. Kirjan nimi on erinomainen, mutta sen perusteella odotin, että lohikäärmettä olisi ollut siinä enemmän.

Huomaan kuitenkin olevani aika yksin mielipiteeni kanssa. Suomea lohikäärmeille on saanut ylistäviä arvioita Goodreadsin puolella. Lisäksi Kirjapöllön huhuiluja -blogi ja kirjailija Sini Helmisen blogi Siniset helmet kehuvat kirjaa vuolaasti. Helminen samalla mainitsee, että Suomea lohikäärmeille on kirjasarjan aloitus. Otava ei ole mainostanut kirjaa kirjasarjana, joten en osannut lukea sitä sellaisena.

Olen todennäköisesti kasvanut lopullisesti tietynlaisen nuortenkirjallisuuden ohi. Odotan nuortenkirjoilta paljon, eivätkä ne aina pysty vastaamaan odotuksiini. Suomea lohikäärmeille sopii lukijoille, jotka tykkäävät nopeatahtisesta juonesta, mutta se ei mielestäni sovi lukijoille, jotka odottavat syvällistä selitystä romaanin maailmasta ja sen vaikutuksista hahmoihin.

BRIITTA HEPO-OJA: SUOMEA LOHIKÄÄRMEILLE
SIVUJA: 309
KUSTANTANUT: Otava
JULKAISTU: 2019
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta


4 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoista lukea tätä postaustasi, kirja on niin erilainen kuin mitä minä yleensä luen. Eli tämä lohikäärmekirja tulee kyllä ihan jostain toisesta maailmasta. En lue nuorten kirjoja ja olen eläissäni lukenut yhden fantasiakirjan, jonka imuun en päässyt lainkaan. Olen kyllä sitä mieltä, että nuorten kirjoihin olisi ihan hyvä tutustua. - Mutta on hienoa, että kaikenlaisia kirjoja luetaan ja kaikenlaisista kirjoista postataan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fantasiakirjat ovat kyllä sellaisia, että jos genre ei kiinnosta, niiden imuun voi olla vaikea päästä. Eeppiset fantasiaromaanit vielä tuppaavat olemaan 600 sivua paksuja, joten niiden lukeminen voi olla hankalaa, jos ei yhtään nappaa. :D Lisäksi myös genren sisällä on oikeasti huonoja teoksia, joista edes fantasian ystävätkään eivät pidä.

      Minä olen kiinnostunut nuortenkirjoista hiukan myös alani takia - minulla on äikän open pätevyys - joten nuortenkirjoja vähän myös "pitää" lukea.

      Poista
  2. Hmmm, kuulostaa asetelmiltaan mielenkiintoiselta kirjalta, mutta on tosiaan harmi, jos tarina on jäänyt puolitiehen. Ehkä pitää kuitenkin kokeilla, kun osuu sopivasti vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja varmasti paranee, jos lukee sen sarjan aloituksena. En itse tätä lukiessa tiennyt ja se vaikutti todella paljon lukukokemukseen. Odotin, että kirja käyttää kaiken materiaalinsa yhdessä kirjassa, mutta näköjään jotain on säästetty jatko-osiin.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...