perjantai 31. tammikuuta 2020

Klassikkohaaste – Patricia Highsmith: Carol

"A classic –" Her voice sounded tight and stifled. "A classic is something with a basic human situation."
– Patricia Highsmith: Carol, s. 169
Päätin osallistua kirjabloggaajien 10. klassikkohaasteeseen Patricia Highsmithin romaanilla Carol. Romaani kertoo 21-vuotiaasta Therese-nimisestä naisesta, joka yrittää luoda uraa näyttämösuunnittelijana 1950-luvun New Yorkissa. Hän kohtaa väliaikaisessa myyjäntyössään naisen, Carolin, joka muuttaa hänen elämänsä.

Patricia Highsmith on kertonut, että hän sai idean romaaniinsa, kun hän oli töissä New Yorkissa Bloomingdale'sin ostoskeskuksessa vuonna 1948. Hän oli pestautunut joulun ruuhka-ajan apulaiseksi. Hän työskenteli leluosastolla ja hänen asiakkaakseen sattui tulemaan hienosti pukeutunut nainen, joka halusi ostaa nuken. Nainen teki häneen niin suuren vaikutuksen, että heti kotiin päästyään Highsmith kirjoitti muutamassa tunnissa romaanin suunnitelman valmiiksi. Romaani saa alkunsa vastaavanlaisesta tilanteesta: Therese ei saa mielestään eleganttia asiakasta, joka tuli ostamaan tyttärelleen nuken.

Romaani sai odottaa julkaisuaan. Highsmith oli juuri viimeistelemässä esikoisromaaniaan Strangers on a Train (ilmestynyt 1950, suom. Muukalaisia junassa 1990) ja sen saaman menestyksen jälkeen kustantamo painosti Highmisthiä kirjoittamaan jotain vastaavanlaista, jotain jännittävää. Highsmith tajusi, että hänet oli nyt profiloitu jännityskirjailijaksi ja jos hän julkaisisi tekeillään olevan käsikirjoituksensa kahden naisen romanssista, hänet profiloitaisiin lesbokirjailijaksi, vaikkei hän ollut varma, kirjoittaisiko koskaan enää toista lesbokirjaa. Hän päätti julkaista käsikirjoituksensa nimeltään The Price of Salt salanimellä Claire Morgan. Kirja julkaistiin vuonna 1952.

Alkuperäinen pokkaripainoksen kansi.
Kuva New Republicin sivulta
kohtuullisen käytön periaatetta noudattaen.
The Price of Salt sai muutamia positiivisia arvosteluja ilmestyttään ensimmäisen kerran, mutta vasta vuoden kuluttua julkaistu edullinen pokkaripainos sai kirjan menestymään. Highsmith sai kymmeniä kirjeitä viikossa lukijoiltaan, jotka kiittelivät häntä kirjan kirjoittamisesta. The Price of Salt oli aikanaan poikkeuksellinen kirja. Tyypillinen 1950-luvun lesboromaani päättyi tragediaan, kuten itsemurhaan, mielenterveysongelmiin tai päätökseen hylätä suhde ja aloittaa heteroseksuaalinen elämä. The Price of Salt päättyy toisin: se antaa lukijan ymmärtää, että Therese ja Carol aikovat kokeilla yhteistä elämää. Tuhannet lukijat saivat toivoa kirjasta. 

Kirjan esipuheen kirjoittaja Val McDermit vielä esittää, että pelkästään tarinan onnellinen loppu ei tehnyt siitä pidettyä. The Price of Salt on kenties ensimmäinen kahden naisen suhdetta käsittelevä romaani, joka on kirjoitettu korkeakirjallisella vakavuudella aikana, jolloin lähes kaikki lesboromaanit olivat pulppia.

The Price of Salt ei saanut suurta tunnustusta LGBT-kirjallisuuden kaanonissa vasta kuin paljon myöhemmin. Romaania ei osattu yhdistää jännityskirjoillaan menestyneeseen Highsmithiin. Vasta vuonna 1990 romaani julkaistiin Highsmithin nimellä. Tällä kertaa romaanin nimi oli Carol. Romaani nousi vielä suuremman yleisön tietoisuuteen, kun samanniminen elokuva julkaistiin vuonna 2015 Todd Haynessin ohjaamana. 

Olin ollut tietoinen elokuvasta jo sen ilmestymisen aikoihin, mutta katsoin sen vasta vuoden 2018 joululomalla. Tiesin epämääräisesti, että elokuva perustuu kirjaan, mutta kiinnostuin kirjasta vasta kun luin Dan Jonesin ja Michele Rosenthalin 50 Queers Who Changed the World -kirjaa. En ollut tiennyt, että Carolia pidetään nykyään ensimmäisenä naisten väliseen suhteeseen keskittyvänä romaanina, joka päättyy onnellisesti. 

Kirja kertoo siitä, kuinka Therese ja Carol tutustuvat, tunnustavat tunteensa toisilleen ja melkein ajautuvat erilleen toisistaan Carolin vaikean avioeron seurauksena. Heidän tutustuessaan Therese yrittää luoda uraa näyttämösuunnittelijana. Hän pyörii New Yorkin taiteilijapiireissä, joista hän on löytänyt itselleen poikaystävän, taidemaalarin urasta haaveilevan Richardin. Therese ei kuitenkaan rakasta Richardia vaan pikemminkin kammoaa hellyydenosoituksia. Carol taas on eroamassa aviomiehestään Hargesta. Heidän rakkautensa on loppunut jo kauan sitten, mutta nyt Harge yrittää voittaa heidän yhteisen lapsensa Rindyn huoltajuuden vedoten oikeudessa Carolin moraalittomaan, perverssiin käytökseen. 

Therese ja Carol tuntevat heti vetoa toisiinsa, mutta eivät uskalla tunnustaa sitä toisilleen. Therese on häikäistynyt Carolista ja haluaa olla hänen kanssaan jatkuvasti. Carol kuitenkin jarruttelee, sillä pelkää menettävänsä lapsensa huoltajuuden. Avioero on rankkaa aikaa, joten Carol päättää lähteä pitkälle matkalle ja pyytää Thereseä matkaseuraukseen. Moottoriteillä ja hotellihuoneissa he viimein tunnustavat tunteensa toisilleen. Harge ei kuitenkaan luovuta, vaan lähettää Carolin perään yksityisetsivän, jonka tavoitteena on saada todisteita Carolin elämäntyylistä esitettäväksi tuomareille.

Patricia Highsmithiä ei ole turhaan ylistetty erinomaisesta jännityksen luomisesta. Carol on tiivistunnelmallinen ja ahdistava kirja. Kuka tahansa voi olla vakooja. Kaikkea varjostaa epätietoisuus. Kirja onnistuu pitämään otteessaan viimeisiä sivuja myöten.

Nykylukijan näkökulmasta Theresen ja Carolin suhde on erittäin epätasa-arvoinen. Heidän ikäeronsa pitää heidät kaukana toisistaan. Carol huomauttaa monta kertaa, ettei Therese voi tietää jotain, koska on vielä niin nuori. Carol komentelee Thereseä usein kuin hän olisi pikku lapsi – elokuvaversiossa jopa korostetaan Theresen roolia Rindyn korvaajana heidän yhdennäköisyydellään, samanlaisella hiustyylillä. Carol ei myöskään päästä Thereseä lähelleen helposti. Hän soittaa silloin kun hänelle sopii, mutta ei toivo Theresen soittavan hänelle. Hän pimittää tietoa Thereseltä monta kertaa. Thereselle selviää hyvin hitaasti, minkälaisessa tilanteessa Carol on, ja kun koko totuus on selvä, Theresen on enää vaikea perääntyä, sillä Carol on jo onnistunut lumoamaan hänet täysin. 

Olen osittain samaa mieltä Carolin kanssa. Therese on erittäin naiivi. Hän rakastuu Caroliin päätä pahkaa eikä pysty näkemään Carolissa mitään negatiivista. Rakkaudessa kokemattomana hän ei voi ymmärtää ahdinkoa, jota Carol käy läpi. Välillä kirjan lukeminen on raastavaa, sillä Theresen kokemattomuus tekee hänestä passiivisen ja muutenkin turhauttavan päähenkilön.

Mielestäni yksi romaanin vahvimmista hetkistä on sen loppupuolella, jolloin Carol on päättänyt palata New Yorkiin taistelemaan lapsensa huoltajuudesta. Hän jättää Theresen yksin satunnaiseen amerikkalaiseen pikkukaupunkiin, lupauksena palata pian takaisin. Jonkin ajan kuluttua Therese kuitenkin saa kirjeen, joka kertoo toisin. Therese ymmärtää, ettei Carol ole mikään enkeli, vaan vaikessa tilanteessa vaikean ratkaisun tehnyt nainen. Kun Thereselle myöhemmin tarjoutuu mahdollisuus palata Carolin kanssa yhteen, hän ensiksi kieltäytyy. Hän on päässyt naiivin hurmoksensa yli ja kun hän lopulta päättää palata Carolin luo, hän tekee sen muuttuneena naisena. Hän on viimein kokenut elämässään jotain suurta ja sen avulla hän pystyy punnitsemaan, mitä todella haluaa elämältään. 

Carol on kiehtova kirja, joka tarjoaa utuisen palasen 1950-luvun Yhdysvaltojen elämää. Naiset käyttävät huulipunaa, elintaso on nousussa, alkoholia on tarjolla aina ja tupakkaa poltetaan jatkuvasti. Automatka halki Pohjois-Amerikan tarjoilee lukijalle välähdyksiä siitä, minkälaista elämä oli ennen. Mielestäni Carol on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Sen kerronta on nopeatahtista ja jännittävää, mutta se onnistuu samalla pysähtymään merkittäviin hetkiin. 

PATRICIA HIGHSMITH: CAROL
JULKAISTU AIEMMIN NIMELLÄ: Claire Morgan: The Price of Salt
SIVUJA: 311
KIELI: Englanti
KUSTANTANUT: Bloomsbury
JULKAISTU: 1952 (tämä painos 2010)
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

Lähteet

Highsmith, Patricia 1989: Afterword. Teoksesta Patricia Highsmith: Carol.
McDermid, Val 2010: Foreword. Teoksesta Patricia Highsmith: Carol.
Wikipedia: Patricia Highsmith. Viitattu 30.1.2020.
Wikipedia: The Price of Salt. Viitattu 30.1.2020.

Kirjabloggaajien 10. klassikkohaasteen emännöi Taikakirjaimet-blogin Raija. Tästä linkistä pääset tarkastelemaan muiden blogien klassikoita.

Kuva: Niina / Yöpöydän kirjat

6 kommenttia:

  1. Kiinnostavasti avaat tätä kirjaa. En ole nähnyt sen pohjalta tehtyä elokuvaa, mutta monesti olen ajatellut lukevani Carolin. Luin viime kesänä Highsmithin Lahjakas Herra Ripley. Se jätti hieman ristiriitaisiin fiiliksiin, mutta kuten sinäkin mainitset, Highsmith osaa todella rakentaa jännitystä ja tiiviin tunnelman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Mietin itsekin, jos lukisin jonkun toisen Patricia Highsmithin romaanin, kenties Muukalaisia junassa.

      Poista
  2. Minua taitaa kiinnostaa enemmän kirjasta tehty elokuvaversio, joka jäi aikoinaan katsomatta (leffassa on niin hyvät näyttelijät, että odotukseni ovat korkealla). Muukalaiset junassa -kirjan olen lukenut pari kesää sitten, mutten tullut kirjoittaneeksi siitä mitään blogiin. Tykkäsin kyllä kirjasta, siinä oli psykologista, tihenevää jännitystä vaikka alku olikin muistaakseni aika verkkainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä elokuvankin katsomista. Se tavoittaa mielestäni kirjan tunnelman erinomaisesti. Joitain pieniä yksityiskohtia oli muutettu, mutta se ei ainakaan minua haitannut.

      Poista
  3. Missä pimennossa olenkaan elänyt, kun en tätä kirjaa ole noteerannut ollenkaan. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Kirja on varmasti ollut aikanaan rohkea. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikista maailman kirjoista ei voi olla tietoinen. :D Itsekin löysin tosi monia uusia klassikoita kun selasin klassikkohaasteeseen osallistuneita bloggaajia.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...