maanantai 21. joulukuuta 2020

Kirjabloggaajien joulukalenteri: 21. luukku. 9 kirjallista asiaa, joita Turussa voi tehdä

Kuva: Yöpöydän kirjat

Edellisen, 20. luukun löydät Anneli Airon Kirjojen kuisketta -blogista. Huomisen, 22. luukun puolestaan pääsee avaamaan Heidin Kirjapöllön huhuiluja -blogista. 

Kirjojen Turku

Turussa on mahdollista elää hyvin rikasta kirjaelämää, jos sille päälle ryhtyy. Muutan itse todennäköisesti Turusta pois vuoden 2021 aikana, joten nyt tuntuu hyvältä hetkeltä käydä läpi, mitä kaikkea Turussa onkaan, jotta voin jäädä niitä kaihoisasti kaipaamaan.

Hieno suunnitelmani oli kiertää kaikki kohteet läpi ja ottaa niistä itse kuvat. En kuitenkaan ehtinyt tekemään tätä joulukuussa valoisaan aikaan, sillä kirjoitan parhaillani gradua. Tavoitteeni oli saada palautettua ohjaajalleni ensimmäinen iso palautus ennen joululomaa, jotta ohjaaja pystyy näkemään ensimmäistä kertaa koko tutkimuksen kokonaisuutena. Tämä tavoite on työllistänyt minua tiiviisti koko joulukuun ajan, myös viikonloput. Siispä joudutte tyytymään muihin kuviin, joilla sulostutan tätä bloggausta. 

1. Kirjan talo

Kirjan talo on ollut sanataiteen asialla jo vuodesta 2008. Talo sijaitsee Aurajoen rannalla tunnelmallisessa vanhassa rakennuksessa, joka toimii yhdistysten toimistona, kurssipaikkana, työpajaohjauksen keskuksena sekä verkostona ympäri vuoden. Paikan päällä on myös toimitilaa luovan alan toimijoille, eli jotkut käyvät siellä päivittäin töissä. Kirjan talo vetää myös hankkeita ja tekee erilaisia julkaisuja.

Minulle Kirjan talo on tullut tutuksi erityisesti Kapustarinta ry:n julkaiseman Lumooja-lehden kautta. (Kerron Lumoojasta tarkemmin myöhemmin tässä bloggauksessa.) Vietin toimitusvuoteni aikana monta kertaa aikaa Kirjan talolla kokousten ja varastosiivousten merkeissä. Tilat ovat suloisen kotoisat, ja toivonkin, että Kirjan talo saa toimia nykyisessä osoitteessaan Linnankatu 24 vielä mahdollisimman pitkään. Kirjan talo pitää huolen, että nuoret saavat sanataidekasvatusta ja että turkulainen kirjallisuuskenttä pysyy elinvoimaisena.

Mitä suosittelen erityisesti:
  • Kirjoittajapiirejä (kevään piirien aikataulut julkaisematta)
  • Kirjan talon tuella perustettua turkulailaista kustantamo Kitaa

Syksyisen kävelylenkin tunnelmia.

2. Sammakon kirjakauppa

Turkulainen kustantamo ja kirjakauppa Sammakko on vuoden 2020 aikana laajentanut toimintaansa myös kahvilan muotoon. Aiemmin vain Kauppiaskatu 3:ssa sijaitseva kirjakauppa on muuttanut Kauppiaskadun liikkeen tarjouskirjakauppa Pikku-Sammakoksi ja vienyt suuremman kirjamyyntinsä osoitteeseen Yliopistonkatu 28, jossa on tarjolla myös suloisia kirjallisia kahvihetkiä. (Aiemmin samalla paikalla sijaitsi Pieni kirjapuoti, joten paikka on monille vakituisille Turku-vierailijoille helppo löytää.)

Sammakon kirjakauppa on perustettu vuonna 2001. Olen aina tykännyt siitä, että Sammakosta on mahdollista löytää myös niitä kirjoja, jotka ovat markereista, Suomalaisesta kirjakaupasta ja muutamasta muusta isommasta kirjaliikkeestä siirtyneet alelaariin tai unohduksiin jo ajat sitten. Valikoima on ilahduttavan monipuolinen myös spefilukijan näkökulmasta: olen löytänyt kaupasta monta sellaista kotimaisen spefin helmä, joita en uskonut löytyvän enää mistään. (Mm. J. Pekka Mäkelän Alshainin.) Sammakon hinnat ovat myös hyvin kilpailukykyisiä. 

Sammakko harjoittaa myös kustannustoimintaa, eikä suinkaan ilman menestystä. Tänä syksynä Heikki Kännön romaani Runoilija oli kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, ja kustantamo on kääntänyt monien iloksi Liv Strömquistin sarjakuvia.

Mitä suosittelen erityisesti:
  • Kahvihuoneen vegaanisia herkkuja ja erikoisteitä

Syksyisen Helsinki-retken kirjasaalis.

3. Turun kirjakahvila

Turun kirjakahvila sijaitsee historiallisella paikalla Brinkkalan talon sisäpihalla osoitteessa Vanha Suurtori 3. Kahvilan kaikki tuotteet ovat vegaanisia, erittäin herkullisia ja hyvin edullisia. Kahvilaa pyöritetään pääosin vapaaehtoisvoimin. Kahvilassa järjestetään keskustelu- ja elokuvailtoja ja erilaisia juhlia ja siellä myydään käytettyjä kirjoja sekä heidän valikoimiaan kahvilan henkeen sopivia muita uutuusteoksia. 

Kirjakahvila on epäkaupallinen toimija, mikä mahdollistaa kahvilassa istumisen, vaikka ei olisi pennin pyörylääkään. Kahvila on siis erittäin opiskelija- ja vähävaraisystävällinen, mikä näkyy myös kahvin ja teen vähävaraishinnassa, jonka voi maksaa halutessaan täyden hinnan sijasta. Jos suunnittelee viettävänsä koko päivän kahvilassa, mukaan uskaltaa napata omia eväitä (kohtuun nimissä), joita voi napsia työskentelyn tai hengauksen ohessa. Toki kahvilaan mieluusti käyttää rahaa, sillä sen toimintaa haluaa tukea. Ja jos on oikein anteliaalla tuulella, voi ostaa ylimääräisiä kahveja pankkiin (ns. suspenced coffee), josta joku toinen saa ilmaisen kahvin. Näin ollen voit ilahduttaa jotakuta, jolla ei kenties muuten olisi ollut varaa kuumaan juomaan.

Olen itse viettänyt kirjakahvilan pöytien äärissä monia hetkiä. Siellä ovat syntyneet opinnäytetyöt, bloggaukset ja vapaaehtoishommiin liittyvät jutut. Kahvilassa on mukavan rento meininki. Voit olla varma, ettet itse ole koskaan liian erikoisesti pukeutunut! 

Kirjakahvilaan voi vapaaehtoisia mm. kahvilatyöntekijäksi. Toimin itse kahvilatyöntekijänä epäsäännöllisesti noin puoli vuotta. Vuorot kestävät aina kaksi tuntia, joten homma ei ole liian rankkaa. Samalla sai puuhailla jotain mukavaa, tutustua ihmisiin ja tehdä hyvää. Jouduin valitettavasti lopettamaan alottaessani pedagogiset opinnot enkä ole sittemmin enää ehtinyt arkipäivisin vapaaehtoistöihin.

Kirjakahvila kaipaa aina uusia vapaaehtoisia. Tällä hetkellä kahvilan aukioloaika on lyhennetty entisestä 11-19 olemaan auki 12-18, sillä vapaaehtoisista kahvilatyöntekijöistä on pulaa. Jos siis asut Turussa ja sinulla on arkipäivisin vapaata, kannattaa olla kahvilaan yhteydessä.

Mitä suosittelen erityisesti:
  • Seitanpatongit!

4. Turun Science Fiction Seura

Turun Science Fiction Seura (tuttavallisemin TSFS) on Turussa jo vuodesta 1976 toiminut spekulatiiviseen fiktioon keskittyvä seura. Toiminnan ydin on joka torstai järjestettävä Varjomafia-niminen hengausilta, jossa pääsee viettämään aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. (Varjomafia-nimi liittyy Suomessa pidettäviin mafia-iltoihin, eli scifin harrastajien baarimiitteihin. Varjomafia perustettiin, koska ilmainen, baariympäristöstä erillinen hengailuilta koettiin tarpeelliseksi.) Varjomafia järjestetään perinteisesti seuran toimistolla osoitteessa Rehtorinpellonkatu 4-6, mutta korona-aikana tapahtumat ovat siirtyneet Discord-palvelimelle.

TSFS on sääntöjen mukaan ensisijaisesti kirjallisuusseura, vaikka toiminta on laajentunut esimerkiksi elokuvailtoihin. TSFS:n isoimpia tehtäviä on jakaa joka vuosi Atorox-palkinto vuoden parhaalle spefinovellille sekä julkaista Spin-nimistä lehteä. TSFS järjestää myös Nova-kirjoituskilpailua yhdessä Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien ja Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetin kanssa sekä Noviisi-kirjoituskilpailua 13-17-vuotiaille yhdessä Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetin kanssa. 

Minulla on tässä kohtaa vahvasti oma lehmä ojassa, sillä olen ollut TSFS:n hallituksessa vuodesta 2017 lähtien. Olen toiminut Atorox-vastaavana ja Spinin päätoimittajana. Jouduin jättämään Atorox-vastaavan tehtävät tänä vuonna, mutta jatkan vielä vuoden 2021 Spinin päätoimittajana. Jos olet kiinnostunut Spinin toimituksesta tai avustamisesta, yhteystiedot löytyvät täältä.

Mitä suosittelen erityisesti:
  • Vaihtelevin teemoin pidettäviä lukupiirejä. Tällä hetkellä meneillää on Nova 2018 -antologian lukupiiri. Luemme noin kerran kuussa pari novellia kyseisestä antologiasta ja kokoonnumme keskustelemaan niistä Discordiin äänikanavalle. Seuraavan kerran lukupiiri kokoontuu 18.1.2021 klo 17 ja luemme novellit Suvi Kauppila: Hehkulintu, Katariina Kotila: Oikeasti, Katariina Kotila: Lempeä kuolema.
Linkit: 

Turun joulusilllalla marraskuun lopussa.

5. Helmivyö-kustannus

Helmivyö-kustannus on turkulaisen Juri Nummelinin omistama kustantamo, joka kustantaa menneisyyden unohtuneita klassikoita, tunnettuja klassikoita, uusia helmiä ja tietokirjallisuutta. Kustantamo toimii pienpainateperiaatteella, mikä mahdollistaa notkean toiminnan ja marginaalisten julkaisujen kokeilun. Kenties tunnetuin Helmivyön kustantama kirja on Helsingin Sanomissakin arvosteltu Artemis Kelosaaren Omenatarha, eli kertomus huonoista miehistä, joka on kerrassaan ihastuttava romaani. (Sanon sitä ihastuttavaksi, vaikka siinä tapahtuu paljon kamalia asioita. Romaanin tunnelma onnistuu silti pysymään korkealla, mikä jättää romaanista hyvän jälkimaun mieleen.)

Helmivyöllä ei ole omaa myymälää eikä marginaalisia kirjoja löydy helposti kirjakauppojen hyllyiltäkään, mutta teokset ovat tilattavissa netin kautta. Suosittelen vilkaisemaan, sillä kustantamo julkaisee kaikenlaista: näköinpainoksia vanhoista elokuvalehdistä, novellikokoelmia, tietokirjan amerikkalaisista lännenkirjoista ja myös Minna Canthia


Marraskuussa luetut kirjat.

6. Divarit

Turkulainen divarikenttä on supistunut vuosien varrella, mutta vielä muutama porskuttaa, kuten Brahen Aktikvariaatti ja Peltolan antikvariaatti.

Brahen Antikvariaatti sijaitsee Turun ydinkeskustassa osoitteessa Brahenkatu 9. Divarista löytyy vanhoja helmiä mutta myös yllättävän paljon uutuusteoksia. Kaupan spefihylly on kiitettävän laaja, ja olen itse tehnyt sieltä lukuisia löytöjä. 

Peltolan antikvariaatti taas sijaitsee huikan kauempana, Peltokan kaupunginosassa osoitteessa Kaarningonatu 13. Sijainti näyttää hiukan ränsistyneeltä tehdasalueelta, mutta sisältä kauppa on kuin jokaisen bibliofiilin unelma. Peltolan antikvariaatti ei pysty kilpailemaan sijainnillaan, mutta hinnoillaan se sen sijaan houkuttelee vierailemaan. Olen hankkinut kaupasta monta parin euron loisto-ostosta. 

Linkit

Peltolan antikvariaatti.
Turun julkisten paikkojen joulukoreisteita.

7. Turun kirjamessut

Tiesitkö, että Turun Kirjamessut ovat ne aidot aidot ja alkuperäiset kirjamessut? Turun Kirjamessuja on järjestetty vuodesta 1990 alkaen, kun taas ensimmäiset Helsingin kirjamessut järjestettiin vuonna 2001.

Minulle Turun Kirjamessut olivat merkki siitä, että olen viimein muuttanut kirjallisuuden kehtoon. Kun muutin vuonna 2013 Turkuun, ensimmäinen innostukseni aihe oli messut. Valitettavasti en ensimmäisenä vuonna päässyt messuille, sillä samaan aikaan järjestettiin Fanfest, mutta seurasin kirjabloggaajien hurvittelua messuilla somen kautta. Vuodesta 2014 olen käynyt messuilla katkeamatta aina vuoteen 2018 asti. (Vuonna 2019 olin sen verran sairas, etten jaksanut lähteä ja vuonna 2020 messut siirrettiin.)

Olen ollut messuilla kirjabloggaajan passilla, mutta pääsääntöisesti olen päivystänyt Turun Science Fiction Seuran osaston pöydän takana.

Vuoden 2020 messut siirrettiin vuodella, joten seuraavan kerran kirjamessupöhinää saa toivon mukaan nähdä Turussa 1.-3.10.2021.


Näkymä päivystäjän pöydän takaa vuoden 2016 Turun Kirjamessuilla.
Turun Kauppahallin joulukoristeet, jotka heijastavat korkealle taivaalle sinisen valoilmiön, joka vie ajatukset avaruusolentojen hyökkäykseen.

8. Kirjallisuuden opiskelu

Kirjallisuuden opiskelu on siinä mielessä eksklusiivinen aktiviteetti, ettei kuka tahansa voi sitä noin vain alkaa opiskella, vaan täytyy joko olla yliopistossa kirjoilla tai opiskella sitä avoimessa yliopistossa. Mutta jos olet yliopistossa kirjoilla, kirjallisuus on vapaa sivuaine, eli sinne saa tulla kuka vain.

Turussa voi suuntautua yleiseen kirjallisuustieteeseen ja kotimaiseen kirjallisuuteen. Viime vuosina nämä kaksi suuntausta ovat sulautuneet toisiinsa vahvasti muun muassa yhteisillä perusopinnoilla ja yhteisellä ainejärjestöllä Mimeriksellä, joka perustettiin kesällä 2020.

Aloitin itse yleisen kirjallisuustieteen sivuaineena vuonna 2013. Tieni kirjallisuuden sivuaineopiskelijana ei ollut helppo, sillä aluksi koin aineen tylsänä pakkopullana, jota täytyy opiskella, jos haluaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden. Vuosien aikana mielipiteeni on kuitenkin muuttunut: jos vain voisin, vaihtaisin pääaineeni nyt yleiseen kirjallisuustieteeseen! Kirjallisuuden opiskelu on kuin opiskelisi ihan kaikkea. Kirjallisuutta ymmärtääkseen maailmankuvaa täytyy avartaa jatkuvasti. Ennen kuin huomaatkaan, olet esseetä varten lukemassa tutkimusta junien historiasta, koska haluat käsitellä sitä, mitä junat merkitsevät valitsemassasi romaanissa!

Lisäksi kirjallisuuden opiskelijoiden joukosta olen löytänyt hurjan paljon fiksuja ja mukavia ihmisiä, joiden kanssa voi jutella syvällisesti tai halutessaan keskustella vaikka siitä, miksi Stephanie Meyerin uutuuskirja Keskiyön aurinko esittää Edwardin niin kummassa valossa.

Linkkejä:

Elokuun lukumaratonin lukusaldo.

9. Lumooja-lehti

Lumooja on kotimaisen kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen lehti, joka ilmestyy sekä verkossa että painettuna. Lumoojan toimitus toimii vapaaehtoisvoimin, ja siihen nähden lehti tuottaa jatkuvasti todella laadukasta, kunnianhimoista, asiantuntevaa ja mielenkiintoista sisältöä. Lumoojaa kustantaa yhdistys Kapustarinta ry.

Olen itse toiminut Lumoojan toimituksessa noin vuoden verran. Toimituksessa toimiminen opetti minulle paljon lehden toimittamisesta, tekstien editoimisesta ja lehtijuttujen prosessikirjoittamisesta. 

Mitä suosittelen erityisesti:
  • Ota yhteyttä lehteen, jos olet kiinnostunut olemaan osa sen toimitusta.

Keksitkö sinä vielä lisää kirjallisisia asioita, joita voi tehdä Turussa? Kerro se kommenteissa.

Kaikki kirjabloggaajien joulukalenterin luukut pääset katsomaan ensimmäisen luukun lopusta.

10 kommenttia:

  1. Olipas ihana postaus! Tuolla Peltolan antikvariaatissa täytyy varmaan joskus pistäytyä, vaikka sitten kun on vähän kivempi sää pyöräillä :D Turun pääkirjasto on eräs lempipaikoistani koko kaupungissa, vanha puoli on niin kaunis ja tunnelmallinen! Olen monesti mennyt sinne silloin, kun maailma murjoo ja on paha mieli, koska siellä tulen lähes sataprosenttisen varmasti paremmalle tuulelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turun pääkirjasto oli oikeastaan listassani alun perin mukana, mutta pudotin sen, koska ajattelin, että kirjastot ovat aika itsestäänselvyyksiä. Mutta onhan Turun pääkirjasto todella hieno! Siellä on monenlaista soppea, jonne piiloutua lukemaan kirjoja, ja olen monta esseetä kirjoittanut yläkerran opiskelupaikkojen äärellä.

      Poista
  2. Kiitos mukavasta Turku-kierroksesta ja oikein hyvää joulua!

    VastaaPoista
  3. Olipa huolella laadittu esittely, kiitos! Turussa on nähtävästi kaikenlaista kivaa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos näistä vinkeistä! Minulle Turku on ennen kaikkea risteilykaupunki, käymme siellä täältä Tukholmasta käsin aina silloin kun haluamme vaihtelua elämään. Kunhan korona hellittää niin tulen ehdottomasti katsastamaan nämä kirjalliset kohteet! /Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin Sammakon kirjakauppa ja Kirjakahvila ovat paikkoja, jossa voi helposti vierailla reissun aikana.

      Poista
  5. Lisäksi Turun Sarjakuvakerho, jonka tapahtumat ovat siirtyneet koronan aikaan nettiin. Etäpiirtovintti järjestetään loppiaisen jälkeen.

    Lisätietoja:
    https://www.facebook.com/turunsarjakuvakerho

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...