keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Viisi viiden tähden ennustusta 2021

Haastoin viime vuonna itseni lukemaan kirjahyllystäni viisi kirjaa, joiden arvelen olevan viiden tähden lukukokemuksia. Haaste lähti hyvin liikkeelle, sillä sain alkuvuoden aikana luettua kaksi kirjaa. Sitten iski korona ja kaikki oli sekaisin hetken aikaa. Unohdin haasteen loppuvuoden ajaksi. Ajattelin kuitenkin herätellä tämän uudestaan.  Mukana on kolme vanhaa kirjaa viime vuodelta sekä kaksi uutta!

Viiden tähden ennustukseni

Kazuo Ishiguro: Me orvot

Ole luonani aina ja Pitkän päivän ilta ovat olleet erittäin hyviä lukukokemuksia, joten toivon, että tämäkin Ishiguron romaani kolahtaa minuun. Pidän Ishiguroa yhtenä lempikirjailijoistani, vaikka samalla hän on siinä mielessä riski valinta, että jotkut hänen kirjansa eivät ole uponneet minuun sitten lainkaan: Haudattu jättiläinen oli unettava lukukokemus. Minulla on kuitenkin suuri usko Meihin orpoihin! Olen ostanut sen jo monta vuotta sitten, joten olisi korkea aika saada se myös luetuksi.

Magdalena Hai: Kolmas sisar (Royaumen aikakirjat 1)

Magdalena Hain tekstit ovat aina toimineet minulle. Kun ostin tämän kirjan Finnconista kesällä 2018, olin erittäin innoissani siitä. Jotenkin kaikki muu vain on mennyt tämän kirjan edelle. Olen odottanut ikään kuin oikeaa hetkeä kirjan lukemiseen. No, ehkä lähes kolmen vuoden kuluttua viimein on oikea hetki. Kirja on kerännyt paljon kehuja, ja veikkaan, että Hain kiinnostava fantasiamaailma onnistuu tekemään minuun vaikutuksen. Hain somea seuraamalla aavistelen myös jatko-osan ilmestyvän lähitulevaisuudessa, joten nyt olisi hyvä hetki ottaa tämä haltuun ja edetä sitten jatko-osaan kirja tuoreessa muistissa.

Siiri Enoranta: Kesämyrsky

Olen jossain vaiheessa päättänyt, että Siiri Enoranta on yksi lempikirjailijoistani, vaikka todellisuudesta olen lukenut häneltä vain yhden romaanin, Surunhauraan, lasinterävän loppuvuonna 2015. Olen kuitenkin hankkinut Enorannan kaikki uutuusteokset hyllyyni. Kai samalla lailla kuin Hain kohdalla odotan jotain maagista oikeaa hetkeä hänen kirjojensa lukemiseen. Kenties se oikea hetki voisi olla nyt.

Kim Liggett: Armonvuosi

Orjattarettasi, Nälkäpeliä ja Kärpästen herraa yhdistelevä nuortenromaani kertoo 16-vuotiaista tytöistä, jotka viettävät armonvuoden erillään muusta kylästä. Kylässä uskotaan, että tytöissä on taikaa, joista heidän on päästävä armonvuoden aikana eroon, jotta he voivat palata kylään. Kirja kiinnitti huomioni alun perin kauniin kantensa ansiosta, mutta olen nähnyt kirjasta myös ylistäviä arvioita. Pyysin kirjan Karistolta arvostelukappaleeksi, joten alkaisi jo olla korkea aika lukea se.

Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni

Kelttifantasiaa ja siskojen välisiä suhteita kauniilla kielellä höystettynä. Eräs tuttavani kuvaili tätä kirjaa liian kaunokieliseksi, mutta minulle kuvailu oli pikemminkin suositus. Toivon, että kirja lumoaa minut tunnelmallaan. Olen myös kiinnostunut vertailemaan tätä romaania Katinka Sarjanojan Korpinlaulu-trilogiaan. On kiinnostavaa, että suomessa on julkaistu kaksi suomalaista kelttifantasiaa lyhyen ajan sisällä.

Aloitin tämän bloggauksen innostamana Kim Liggettin Armonvuoden. Olen kyllä heti epäileväinen ennustukseni suhteen: kirjan ensimmäiset 60 sivua eivät ole napanneet. Mutta saa nähdä, miten käy! Palaan tämän bloggauksen pariin sitä mukaa kun saan kirjat luettua ja vertaan odotuksiani todelliseen lukukokemukseen.

Viiden tähden kirjat ovat hyvin arvaamattoia tapauksia. Kun kirjan saa luettua, yleensä tietää heti, jos kyseessä on viiden tähden kirja. Annan lähes kaikille pitämilleni kirjoille neljä tähteä, koska yleensä kirjassa on aina joku pieni juttu, jonka takia se ei nouse aivan täydelliseksi lukukokemukseksi. Joskus sitten vastaan tulee kirjoja, jotka koskettavat sellaisella tasolla, etteivät minkäänlaiset ratoonaaliset mittarit riitä kirjan arviointiin. Silloin mennään puhdalla tunnetasolla ja kirjalle pamahtaa viisi tähteä alta aikayksikön. 

Vuoden 2020 viiden tähden kirjoja olivat muun muassa Tillie Waldenin On a Sunbeam, Yuval Noah Hararin Sapien. Ihmisen lyhyt historia, Marisha Rasi-Koskisen Auringon pimeä puoli, Sarah Watersin Yövartio, Niki Smithin Deep & Dark Blue ja Kate Mortonin Salaisuuden kantaja. Kirjat ovat hyvin erilaisia, mutta niitä yhdistää suuri tunnekokemus, joka nosti kirjan erityiselle tasolle.

Viiden tähden kirjojen ennustaminen on myös hiukan surumielistä. Eikö kaikkien lukulistallani olevien kirjojen pitäisi yltää viiden tähden odotuksiin? Jos olen kiinnostunut kirjasta, eikö lähtökohtana pitäisi olla toive siitä, että se on seuraava lempikirjani?

Olen kuitenkin sitä mieltä, että kirja voi olla hyvinkin lukemisen arvoinen, vaikkei se yltäisi suosikkien joukkoon. Monet kirjat kolahtavat edes jollain tavalla, aiheeltaan, kirjoitustyyliltään tai oikean elämäntilanteen vuoksi.

Saa nähdä, osuvatko nämä ennustukset lainkaan oikeaan!

4 kommenttia:

  1. Onpas kiva tapa tehdä tällainen ennustus. Voisi itsekin joskus kokeilla. :) Hyviä lukuhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Haasteen saa vapaasti ottaa omaan käyttöön, jos niin haluaa.

      Poista
  2. Kesämyrsky oli pienistä ongelmistaan huolimatta mun viime vuoden lempikirjoja! Lempi-Enorantoja on kyllä ollut Nokkosvallankumous ja Josir Jalatvan eriskummallinen elämä, niitä suosittelen Kesämyrskyn lisäksi, jos Enoranta kiinnostaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovatkin minulle hyllyssä on. Vielä jos joskus saisin luettua. :D

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...