lauantai 13. helmikuuta 2021

Blogiastania 2020 -ääneni


Lisätietoa Blogistania-äänestyksestä löytyy tästä linkistä. Tässä bloggauksessa annan omat ääneni kirjoille. Tulokset julkaistaan huomenna 14.2. klo 10.

Blogistanian Finlandia

Blogistanian Finlandia 2020 -palkinto nostaa esille kirjabloggaajien arvostamia kotimaisia kirjoja. Äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia ja runokokoelmia sekä sarjakuvia. Finlandian ääntenlaskusta on vastuussa Kirsin Book Club -blogi.

Ääneni
3 pistettä - Riikka Suominen: Suhteellisen vapaata
2 pistettä - Katinka Sarjanoja: Karhuneito
1 piste - Terhi Tarkiainen: Kitty, eli kuinka mies tuhotaan

Vuonna 2020 luin peräti kahdeksan tähän kategoriaan sopivaa kirjaa. (Verrattuna vuoteen 2019, jolloin luin tasan kolme.) Valinta oli siis yllättävän vaikea. Monia hyviä teoksia, kuten Tuuve Aron Kalasatama, jäi pisteiden ulkopuolelle.

Ensimmäiselle sijalle halusin nostaa Riikka Suomisen romaanin Suhteellisen vapaata (Otava), joka kertoo viihteellisesti ja helposti lähestyttävästi avoimista suhteista. Romaanissa on pitkiä esseemäisiä kohtia, joissa päähenkilö Klaara pohtii nykypäivän monigaamista avioliittoa. Kohtaukset vievät chick-lit-genreä kiinnostavasti vakavampaan suuntaan. Kirja nostaa viihteen aivan uudelle jalustalle.

Toiselle sijalle sijoittuva Katinka Sarjanojan Karhuneito (Karisto) on ihanaa, syvälle upottavaa kelttifantasiaa, jossa sukupolvet vaihtuvat ja valtaapitävät kisailevat, mutta kaiken taustalla on voimakas pariskunta, joka on taistellut paljon saadakseen haluamansa. 

Kolmannelle sijalle asetin Terhi Tarkiaisen kutkuttavan romaanin Kitty, eli kuinka mies tuhotaan (Tammi), koska vastaavanlainen Lontooseen sijoittuva historiallinen romaani suomalaisesta kynästä on harvinainen näky. Oli virkistävää lukea suomalainen kirja, joka ei sijoitu Suomeen tai jolla ei ole mitään muuta Suomi-kytköstä kuin kirjailijan kansalaisuus.

Blogistanian Globalia

Blogistanian Globalia 2020 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia käännöskirjoja. Äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua, suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä, alun perin ulkomailla ilmestynyttä kaunokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Globalian äänenlaskusta on vastuussa Kirjamies-blogi.

Ääneni
3 pistettä - Beth O'Leary: Kimppakämppä (suom. Taina Wallin)
2 pistettä - Sayaka Murata: Lähikaupan nainen (suom. Raisa Porrasmaa)
1 piste - Naoise Dolan: Jänniä aikoja (suom. Oona Nyström)

Vuoden aikana luin tasan kolme ehdolle sopivaa kirjaa. Beth O'Learyn Kimppakämppä (WSOY) pääsi ensimmäiselle sijalle, sillä sen ihanan elämäniloinen, toiveikas ja hauska tarina ilahdutti minua ensimmäisenä äänikirjana, jonka päätin kuunnella. Mielestäni se on chick-lit-genressään erinomainen, tälle vuosikymmenelle päivitetty kertomus sähäkästä ja hauskasta 20-jotain-vuotiaasta lontoolaisnaisesta, joka onnistuu viimein löytämään sen, joka on hänelle oikea. 

Toiselle sijalle asettuu Sayaka Muratan absurdi ja pelottavan samaistuttava pienoisromaani Lähikaupan nainen (Gummerus) japanilaisesta naisesta, joka on aina ollut samassa kaupassa töissä. Lähipiiri painostaa naista etenemään urallaan, mutta nainen ei haluaisi. Romaanissa on kiinnostavaa kuvausta nykypäivän japanin työkulttuurista ja siitä, kuinka erillaisuutta ei ymmärretä. Yksinkertainen kieli saa tekstin tulemaan lähelle, vaikuttavasti.

Kolmannelle sijalle sijoitin Naoise Dolanin romaanin Jänniä aikoja (Otava), jonka kuivakalla huumorilla höystetty kertoja Ava esittelee lukijalle Hongkongin ja erikoisen tilanteen: Ava on päätynyt deittailemaan kahta henkilöä, joista kumpikaan ei tiedä toisistaan. Romaani kertoo hienosti tilanteesta, jossa nuori aikuinen voisi helposti luisua yhteen suuntaan elämässään, samalla kuin toisessa suunnassa olisi jotain kiinnostavampaa tiedossa. Romaani myös kritisoi kuin ohimennen kasuaalia luokkayhteiskuntaa ja Irlannin aborttilakia.

Blogistanian Kuopus

Blogistanian Kuopus 2020 -palkinto nostaa esille bloggaajien arvostamia lasten- ja nuortenkirjoja. Äänestys koskee vuonna 2020 Suomessa julkaistua suomen-, ruotsin- ja saamenkielistä sekä näille kielille käännettyä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Ehdolle voi asettaa kustantajien lasten- ja nuortenkirjoiksi määrittelemiä teoksia: romaaneja, novellikokoelmia, runokokoelmia ja sarjakuvia. Myös lasten tietokirjoista äänestetään tässä kategoriassa. Kuopuksen äänenlaskusta on vastuussa Yöpöydän kirjat -blogi.

Ääneni
3 pistettä - J.S. Meresmaa: Dodo
2 pistettä - Salla Simukka: Lukitut
1 pistettä - Elina Pitkäkangas: Hukan perimät

Tavallisesti Kuopuksessa minulla on kauhea runsaudenpula. Tällä kertaa näin ei ollut. Luin vuoden 2020 aikana tasan kolme kategoriaan sopivaa kirjaa. Niistä ensimmäiseksi nostin J.S. Meresmaan säeromaanin Dodo (Myllylahti), joka ilahdutti kesän kynnyksellä ja rikkoi ennakkoluulo niin säemuodollaan kuin kolmiodraaman ratkaisullaan.

Toiselle sijalle nouseva Salla Simukan Lukitut (Tammi) on koukuttava ja jännittävä romaani, jossa yhdistyvät tosi-TV, vankilasarjat ja nuoruus. Simukka hallitsee hurjat ideat, tehokkaan kerronnan ja ahmittavat käänteet. 

Kolmannelle sijalle asetan Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogian itsenäisen esiosan Hukan perimät (Myllylahti). Koronavuotena yllättävän ajankohtainen romaani kertoo neljän hahmon kautta ajasta ennen Kuuran tapahtumia. Miten Kuuran pahiksesta tuli sellainen kuin tuli? Miten uudenlaisen viruksen leviämistä yritettiin estää? Minkälainen stigma viruksen kantamisesta muodostui? 

Blogistanian Tieto

Blogistanian Tieto 2020 -palkinto nostaa esille kirjabloggaajien arvostamia tietokirjoja. Äänestys koskee kotimaisia vuonna 2020 julkaistuja tietokirjoja sekä vuonna 2020 suomeksi, ruotsiksi tai saameksi käännettyä tietokirjallisuutta. Ehdolle saa asettaa tietokirjallisuuden lisäksi myös esseekirjallisuutta, elämäkertoja, asiaproosaa, pamfletteja ja erilaisia oppaita. Lasten- ja nuortentietokirjoista äänestetään Blogistanian Kuopus -kategoriassa. Tiedon ääntenlaskusta on vastuussa Todella vaiheessa -blogi. 

Ääneni
3 pistettä - Jani Saxell (toim): Parasta katseluaikaa
2 pistettä - WSOY & Ellun kanat (toim.): Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle?

Jee, pääsen tänä vuonna äänestämään Tiedossa! (Ihan positiivinen juttu, varsinkin kun lasken tänä vuonna myös Tiedon äänet!) Luin vuoden 2020 aikana yllättävän paljon tietokirjallisuutta, mutta vain kaksi niistä sopivat ehdokkaiksi. Niistä ensimmäiselle sijalle nostin Jani Saxellin toimittaman esseekokoelman Parasta katseluaikaa (WSOY), joka käsittelee laadukkaita TV-sarjoja. Esseet ovat hyvin kirjoitettuja. Mukana pysyy myös niissä teksteissä, jotka käsittelevät sarjoja, joita en ole itse katsonut.

Toiselle sijalle nostin WSOY:n ja Ellun kanojen yhteisjulkaisun Mitä tapahtuu huomenna lukemiselle, joka on sekin esseekokoelma. Lukemista käsitellään monista näkökulmista, joista jokaista en ollut tullut edes ajatelleeksi, mutta joiden kanssa pystyn olemaan samaa mieltä.

Menestystä kaikille ääniä saaville kirjoille! Tulokset julkaistan huomenna klo 10.

8 kommenttia:

  1. Hyviä kirjoja sinulla listoilla! Luulen, että Globaliassa Lähikaupan nainen saattaa olla vahvoilla. Itse en sitä ole vielä ehtinyt lukemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähikaupan nainen on kyllä kiertänyt kirjasomessa. Varmaan osittain siksi, koska se on hyvin lyhyt kirja ja samalla oikein hyvä! Monet sitten lukevat sen.

      Poista
  2. Olisin voinut äänestää Lähikaupan naista, mutta minulla oli siitä IG:ssäni vain copycatkansi-kuva. Pitää muistaa tänä vuonna kirjoittaa kunnon postauksia, kun nyt jäi Globalia kokonaan äänestämättä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos laskijalle! Kovasti äänet hajaantuvat, tiedossa siis kova kisa.

    VastaaPoista
  4. Lähikaupan naista harkitsin Globaliaan, mutta jäi sitten neljänneksi. Kyllä pitäisi ainakin viittä saada äänestää 😀

    VastaaPoista
  5. En ole lukenut näistä yhtään. Tuo Lähikaupan nainen kiinnostaa.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...